Työsuhde

Lomautus ja yt-neuvottelut

Sivuja päivitetty 08.05.2020 klo 11:00. Täydennämme ja päivitämme sisältöä tarpeen mukaan. Seuraa viestintää!

Noudatathan viranomaisohjeita ja lakia. Jos tilanne työpaikalla kiristyy, ota yhteyttä edunvalvontaamme.

Toimi näin, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.

Sivulla olevat kysymykset ja vastaukset:

Onko joillakin aloilla sovittu jo lyhyemmistä yt-neuvotteluajoista sekä lyhyemmät lomautusilmoitusajat?

Alla luetelluissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa YTN ja työnantajaliitot ovat sopineet, että lomautuksia koskeva yt-neuvotteluaika ja lomautusilmoitusaika ovat 5 päivää. Kannattaa tarkistaa kyseisestä työehtosopimuksesta, voidaanko ajoista sopia paikallisesti toisin. Voimaantuloajankohta on suluissa. Jos yhteistoimintamenettelyyn on annettu neuvotteluesitys ennen voimaantuloajankohtaa, tulee edellä sovittu neuvotteluaikamääräys koskemaan myös näitä neuvotteluja. Jos asiassa on epäselvää, ota yhteyttä luottamusmieheesi tai liiton edunvalvontaan.

Muutokset ovat määräaikaisia ja voimassa 31.12.2020 saakka tai enintään niin kauan kuin koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi säädettävät muutokset työlainsäädäntöön ovat voimassa.

Kaikki nämä sopimukset koskevat vain lomautuksia, irtisanomiset on edelleenkin käsiteltävä YT-lain säädösten mukaisesti.

Voiko työnantaja lomauttaa koronavirusepidemian aikana?

Julkisella sektorilla: Työnantajalla on lomautusperusteiden täyttyessä mahdollisuus lomauttaa työntekijä joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteko kokonaan. Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet (esimerkiksi jokin toiminnon määräaikainen lopettaminen), eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työnantaja voi myös lyhentää työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se on välttämätöntä lomauttamisen perusteen kannalta.

Ennen lomautusta työnantajan on käytävä läpi yhteistoimintalakien mukaiset neuvottelut, joissa työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Virka- ja työehtosopimuksissa ilmoitusaika voi olla pidempi: esimerkiksi KVTESissä ja YOTESissä ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Voiko työnantaja lomauttaa/irtisanoa epidemian aikana ilman yhteistoimintaneuvotteluja?

Julkisella sektorilla: Lähtökohta on, että normaalit yhteistoimintaneuvottelut on käytävä.

Poikkeuksellisissa toiminnan vaarantumiseen liittyvissä tilanteissa yhteistoimintalakeihin sisältyy kuitenkin mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin ilman edeltäviä neuvotteluja, jos nämä syyt estävät yhteistoiminnan. Myös tässä tilanteessa neuvottelut on käytävä mahdollisimman pian esteen poistuttua. Neuvottelussa työnantajan on selvitettävä syy poikkeukselliseen menettelyyn.
Mahdollisuutta poiketa yhteistoiminnasta on tulkittava erittäin suppeasti, eikä poikkeamista voi käyttää keinona säästää henkilöstömenoista.

Voiko työnantaja yksipuolisesti keskeyttää lomautuksen?

Lomautuksen keskeyttäminen on mahdollista vain siten, että työnantaja päättää lomautuksen kokonaan. Tämä on mahdollista vain, kun kyse on toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta. Toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta sovita. Kun työntekijä lomautetaan toistaiseksi, lomautusilmoituksessa pitää antaa arvio kestosta.

Määräaikainen lomautus päättyy vasta lomautusilmoitukseen merkittynä päivänä, jos työntekijä ja työnantaja eivät erikseen sovi aikaisemmasta työhön paluusta. Yksipuolisesti työnantaja ei voi keskeyttää määräaikaista lomautusta edes päättämällä lomautuksen kokonaan.

Yrityksellä on tilanteen takia talousvaikeuksia, mitä voi tapahtua?

Yksityisellä sektorilla: Jos työnteko estyy työnantajan vastuun piirissä olevasta syystä, kuten esimerkiksi raaka-aineiden tai materiaalin toimituskatkoksista, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaansa esteen ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä on työnantajan käytettävissä ja valmiina työhön, jos on tarve.

Työnantaja voi myös harkita työntekijöiden määräaikaista lomauttamista, jos työantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet.

Normaalioloissa lomautusilmoitus on annettava vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Joillakin sopimusaloilla on jo sovittu lyhyemmistä lomautusilmoitusajoista poikkeustilanteen takia.

Jos työpaikka on yhteistoimintalain soveltamispiirissä (vähintään 20 työntekijää), yt-neuvottelut on käytävä ennen lomautusilmoitusten antamista.

1.4.2020 astuu voimaan määräaikainen lakimuutos, jonka mukaan työnantaja voi ilmoittaa lomautuksista viisi päivää etukäteen. Samalla lomautuksia koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kesto lyhenee viiteen päivään.

Lomautus perustuu yleensä työnantajan yksipuoliseen ilmoitukseen lomautuksesta ja sen ajankohdasta. Lomautus voi kuitenkin perustua myös työntekijän ja työnantajan yhteiseen sopimukseen lomautustarpeesta vallitsevan poikkeustilanteen aikana. Päivärahan maksamiseksi lomautuksen edellytetään olevan määräaikainen ja tarpeellinen tuotannollis-taloudellisista syistä. Sopimuslomautuksesta voi sopia vain työsuhteen kestäessä ja tilannekohtaisesti. Mahdollisuus sopimuslomautukseen koskee vain toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita.

Väliaikainen lakimuutos on voimassa 1.4.-30.6.2020. Lomautusten ilmoitusaika pitenee entiselleen heinäkuussa 2020.

Lomautusilmoituksen saaneen työntekijän on syytä viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahaa voi hakea kahden viikon kuluttua lomautuksen alusta. Mikäli lomautus kestää lyhyemmän aikaa, päivärahaa voi hakea aikaisintaan viimeisen lomautuspäivän jälkeen.

Olen opiskelija ja työsuhteessa. Voinko saada ansiopäivärahaa, jos minut irtisanotaan?

Loimun edunvalvonta vastaa lyhyesti:
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysturvaan, jos työsuhde irtisanotaan. Mutta on hyvä, jos olet liittynyt työttömyyskassaan ja kerryttänyt työssäoloehtoa opiskeluaikana. Jos et valmistuttuasi pääse heti töihin, sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos kassanjäsenyys- ja työssäoloehto ovat täyttyneet opiskelujen aikana. Pidä työsopimukset, työtodistukset ja palkkatodistukset tallessa. Niitä tarvitset, jos jäät työttömäksi valmistumisen jälkeen.

On tärkeää huomata, että työssäoloehtoa ei voi kerryttää takautuvasti. Siksi on järkevää liittyä ammattiliittoon ja työttömyyskassaan hyvissä ajoin opiskelujen aikana. Tällöin on mahdollisuus kerryttää itselleen taloudellinen turva valmistumisen jälkeistä aikaa varten. Työttömyyskassasta saatavan taloudellisen turvan lisäksi saat ammattiliitosta apua työelämän kysymyksissä. Työttömyyskassaan voi liittyä vain silloin, kun on töissä.

Loimun edunvalvonta vastaa pidemmin:
Jos olet päätoiminen opiskelija, kassa ei voi maksaa sinulle ansiopäivärahaa, jos työsuhde irtisanotaan.

Jos opiskelusi on sen sijaan sivutoimista, estettä päivärahan maksulle ei ole.

Opiskeluasi pidetään päätoimisena, kunnes osoitat sen päättyneen. Korkeakoulututkinto katsotaan päättyneeksi tutkintotodistuksen päivämäärällä.

Voit tarvittaessa osoittaa, että opintosi ovat päättyneet esimerkiksi

  • tutkintotodistuksella
  • erotodistuksella
  • selvityksellä, että näyttökokeeseen valmistava koulutus on päättynyt.

Opintojesi päättymistä osoittaa myös se, että opintosi ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden. Opintojen keskeytyneenä olo tarkoittaa sitä, ettei sinulla ole opintosuorituksia, etkä ole osallistunut opetukseen tai valmistellut ohjatusti esimerkiksi lopputyötäsi.

TE-toimisto antaa kassalle lausunnon, ovatko opintosi sivutoimisia tai keskeytyneet. Saadaksesi lausunnon, ole yhteydessä TE-toimistoon.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellyttämä työssäoloehto pitää normaalisti kerätä 28 kuukauden aikana. Päätoiminen opiskelu on kuitenkin hyväksytty syy olla poissa työmarkkinoilta. Tällöin työssäoloehdon tarkastelujaksoa voi pidentää enintään seitsemällä vuodella. Opiskelun ohella tekemäsi työt kartuttavat työssäoloehtoa, jos olet tuolloin ollut myös työttömyyskassan jäsen. Voit näin kerryttää oikeuden ansiopäivärahaan ennen valmistumistasi ja saada ansiopäivärahaa, jos et työllisty heti valmistumisen jälkeen.

Ansiopäivärahaa saadaksesi sinun tulee olla työttömänä työnhakijana TE-toimistossa, ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 työttömyyttä edeltävää viikkoa ja täyttänyt kassan jäsenyysaikana 26 kalenteriviikon mittaisen työssäoloehdon.

Työssäoloehtoa kertyy, kun työskentelet työ- tai virkasuhteessa vähintään 18 tuntia viikossa (opetustyössä oppilaitoksessa 8 tuntia viikossa), saaden työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vähintään 1 236 euroa kuukaudessa vuonna 2020.

Lue työttömyysturvaan koronakriisin myötä tulleista väliaikaisista muutoksista tästä.

Olen opiskelija ja työsuhteessa. Voinko saada ansiopäivärahaa, jos minut lomautetaan?

Lue lomautetun opiskelijan oikeuksista ja työttömyysturvasta tästä.

En saa nollatuntisopimuslaisena töitä koska niitä ei ole, mutta minua ei ole lomautettu. Olenko väliinputoaja enkä saa mitään mistään?

Nollatuntisopimuksella töitä tekevää ei välttämättä tarvitse lomauttaa, koska työnantaja voi työsopimuksen ehtojen mukaisesti olla tarjoamatta työtä, koska vähimmäistyöaika on nolla tuntia.

Nollatuntisopimuksella töitä tekevä on työttömyysturvassa osa-aikainen työntekijä. Työntekijä on oikeutettu työttömyysturvaan, kun sen saamisen edellytykset täyttyvät. Työntekijän tulee ilmoittautua TE-toimistoon ja hän voi hakea päivärahaa työttömyyskassa Erkosta töiden vähentyessä tai loppuessa kokonaan.

Ovatko työterveyspalvelut käytettävissä, jos minut lomautetaan?

Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille lomautusten ja irtisanomisten aikana samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Verottajan päivitetty (25.3.2020) ohje asiasta.

 

 

 

Loimu

Mikonkatu 8 A, 8.krs
00100 Helsinki
Puh. 09 6226 850
loimu@loimu.fi

Toimiston yhteystiedot

Loimun tietosuojaseloste

© 2020 Loimu