alpit

Alppien ikijäätiköt uhattuina

Ranskan Alpeilla ja Pyrenee-vuoristossa tapahtuvat muutokset auttavat tutkijoita ymmärtämään ilmaston lämpenemisen vaikutuksia. Jo yhden lämpöasteen ero koettelee seudun ekosyseemiä.

Vaikka merenpinnan korkeuden tuntumassa elämä jatkuu vielä entiseen malliin, ilmaston lämpeneminen näkyy jo selvästi Ranskan alpeilla ja Pyrenee-vuoristossa. Pyreneillä sijaitsevassa ilmaston muutoksia seuraavassa tutkimuslaitoksessa OPCC :ssa (Observatoire Pyrenéen du Changement Climatique) on huomattu kasvien ja eläinten sopeutuvan vaihtamalla elin- tai kasvupaikkaa, lähinnä kiipeämällä ylemmäs missä on viileämpää.

Ilmastotutkija Hervé le Treut kuitenkin muistuttaa, että jossakin vaiheessa vuori loppuu ja edessä on sopeutuminen tai lajin katoaminen. Pyreneillä onkin käynnistetty uusi kokeilu, jonka kuluessa ylärinteeltä otettuja maakaistaleita siirretään alemmas ja tarkkaillaan kasviston selviytymistä. Hankkeessa on mukana myös rajavaltion Espanjan ilmastotutkijoita ja se lukeutuu osaksi kansainvälistä ilmastonmuutos-tutkimushankkeetta. Tavoitteena on saada sadan eri puolilla maapalloa sijaitsevan vuoriston tutkimustulokset yhteiseen käyttöön.

– Kokeilu on vielä kesken, mutta jo nyt on havaittu lehtikasvien nousevan maasta aikaisemmin keväällä. Kukkimisen on huomattu aikaistuvan 2–5 päivällä jokaista kohonnutta lämpöastetta kohti, Hervé le Treut kertoo. Tarkkailussa on yli 1 300 kasvilajia.

Metsät harventuvat

Hervé le Treut:n mukaan Pyreneet on yksi tärkeimmistä tutkimusalueista, koska sen rikas kasvisto koostuu 5 500 lajista. Hän korostaa, että Espanjan rajalla sijaitseva Pyrenee-vuoristo on lisäksi se alue Ranskassa, jossa ilmastonmuutos tulee näkymään tulevaisuudessa rajuimmin. Esimerkiksi vuoriston kaikkien yhdeksän ikijäätikön ennustetaan sulavan vuoteen 2050 mennessä, jos ilmaston lämpenemisen nykyvauhti ei hidastu. Maapallon ennätyslämpimät viimevuodet 2014, 2015 ja 2016 antavat esimakua siitä, mihin ollaan menossa.

– Maapallon yleinen lämpeneminen kahdella asteella tarkoittaa käytännössä sitä, että lämpenemistä tapahtuu toisaalla enemmän, toisaalla vähemmän. Esimerkiksi Välimeren seudun ilmaston arvioidaan lämpenevän kolmella asteella. Se mullistaa kymmenen tuhatta vuotta liki samanlaisena pysyneet ilmasto-olosuhteet ja vaikuttaa merkittävästi seudun biodiversitettiin, Hervé le Treut selittää.

– Jo yhden lämpöasteen ero on ekosysteemin kannalta merkittävä. Etelä-Eurooppa alkaisi nimittäin aavikoitua, jos lämpeneminen ylittäisi neljä celsius astetta. Ilmaston kuivuminen näkyy jo nyt Välimeren seudulla, ja se vaikuttaa haitallisesti metsiin ja viljelysmaihin.

Ilmastotutkijan mukaan metsien harventuminen kuivuuden vuoksi tulee vaikuttamaan merkittävästi aluskasvillisuuden koostumukseen. Metsien ennustetaan vähentyvän Pyreneillä kahdellatoista prosentilla jo vuoteen 2025 mennessä.

vuoristo

Lumesta on tulossa Euroopassa harvinaista herkkua. Ennen koko talven kestänyt hiihtokausi kutistunee vuoristossa jo lähivuosina kahteen kuukauteen.

 

Hiihtokausi kutistuu

Alpeilla lumen tulon ennustetaan vähentyvän 80 prosentilla nykyisestä vuosien 2070–2100 paikkeilla. Tämä uhkaa myös Alppien kahtakymmentäkahta ikijäätikköä. Eläimistön ja kasviston ohessa myös liike-elämä kärsii ilmaston lämpenemisestä. Vuorten keski- ja alarinteillä olevien laskettelukeskusten toiminta käy lumen niukkuuden vuoksi kyseenalaiseksi. Ennen koko talven kestänyt hiihtokausi kutistunee 1 500 metrin korkeudessa jo lähivuosina kahteen kuukauteen.

Valtaosin hiihtoturismista elävillä vuoristoseuduilla on elinkeinorakennetta mietittävä uudelta pohjalta. Jo viime vuosien lämpimät ja lumettomat talvet ovat pakottaneet hiihtokeskusyrittäjät kehittelemään uusia lumettomia vauhtilajeja kuten liukumista ilmassa vaijerin varassa vuorelta toiselle. Tälläkään joululomalla Ranskan hiihtokeskuksissa ei juuri lasketeltu vaan asiakkaille tarjottiin purjeliitoa, patikointia, maastopyöräilyä ja sukellusta vuoristojärvissä. •

teksti Virpi Latva • Kuvat IngImage

KOMMENTTI: Entä Suomessa?

Suomessa ilmaston arvioidaan lämpenevän erityisesti talvella. Kesäisin korkeimmat lämpötilat kohoavat samaa tahtia keskilämpötilan kohoamisen kanssa. Talvella sataa nykyistä enemmän ja pilvisyyden lisääntyessä aurinkoa nähdään harvemmin. Sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät sekä sadepäivien määrä kasvavat. Lämmitystarve pienenee, mutta kesäisin asuntojen viilentämisen tarve voi lkasvaa.

Suomessa metsillä ja metsiin pohjautuvalla biotaloudella on tärkeä rooli pyrittäessä vähähiiliseen ja kestävään yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ilmaston muutoksen arvioidaan lisäävän kasvukauden lämpösummaa ja jatkavan kasvukautta.

Tämän seurauksena metsien kasvun arvioidaan lisääntyvän maassamme. Toisaalta muutokseen voi liittyä myös haitallisia vaikutuksia. Yksi tällainen on roudattoman kauden lyheneminen, joka lisää metsien tuulituhoriskiä ja eritoten kuusella (pinnallinen juuristo), vaikka tuulisuus ei muuttuisikaan. Roudattomuus vaikeuttaa myös puiden korjuuta kosteilta ja huonosti kantavilta alueilta.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän keväällä ja kesällä kuivuusjaksoja. Kuivuus voi vaikuttaa haitallisesti puiden kasvuun erityisesti vettä hyvin läpäisevillä mailla Etelä-Suomessa ja varsinkin kuusella. Myös metsäpalojen vaara kasvaa paloille otollisten olosuhteiden alkaessa varhemmin keväällä ja toisaalta kesäisten kuivuusjaksojen yleistyessä.

Ilmaston lämmetessä myös sekä nuoska- että huurretykyn kertymiselle otollisten säätilanteiden esiintyminen voi lisääntyä Itä- ja Pohjois-Suomessa (Pohjois-Karjala, Kainuu, Koillismaa ja Lappi) kasvavien sademäärien ja lisääntyvän ilman kosteuden takia. Muualla Suomessa tykkylumikertymät ja metsien lumituhoriski pienenee, kun talvi lyhenee sekä talviset vesisateet ja suojasääjaksot yleistyvät.

Ari Venäläinen, Ilmatieteen laitos

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.