scenoprot

Huomisen ruoka hyvää lähiruokaa

2030-luvulla suomalainen syö maukasta, terveellistä ja kestävällä tavalla tuotettua lähiruokaa. Ihmisravintona ja eläinten rehuna käytetään kotimaassa tuotettua, uusista lähteistä saatavaa proteiinia. Uusia elintarvikkeita on kehitetty kasviraaka-aineista, sienistä ja hyönteisistä. Suomi on nykyistä omavaraisempi proteiinien suhteen ja uusien ruokailutottumuksien ansiosta kansanterveys on parantunut.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa etsitään uusia ratkaisumalleja tulevaisuuden ruoantuotantoon ja Suomen valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseksi.

Suuri osa syömästämme proteiinista on alun perin tuontitavaraa, sillä suomalaiset syövät paljon lihaa ja tuotantoeläinten valkuaisrehu on suurelta osin Brasiliassa kasvatettua soijaa. Jos ScenoProt-hankkeen visio toteutuu, vuonna 2030 ruoantuotantomme ei enää ole riippuvainen tuonnista sademetsiä tuhoavista soijaviljelmistä. Kasviperäinen valkuaisrehun omavaraisuutemme on noussut nykyisestä alle 20 prosentista 60 prosenttiin.

Muutostrendejä on jo näkyvissä: Viime vuonna suomalaiset oppivat tuntemaan nyhtökauran ja härkäpapuvalmiste härkiksen kaltaisia, uusia kotimaisia tuotteita. Tuotteet saivat paljon julkisuutta ja herättivät kuluttajien mielenkiintoa.

Pienikin muutos saa paljon aikaan

Kenenkään ei tarvitse heittäytyä hyönteissyöjäksi, eikä edes varsinaiseksi kasvissyöjäksi. Suomalaisten syömistä proteiineista keskimäärin 70 prosenttia tulee eläimistä ja 30 prosenttia kasveista. Tavoitteena on, että puolet proteiineista tulisi eläimistä ja puolet kasveista.

– Ruoantuotannolla on kokonaisuudessaan suuri merkitys ilmastonmuutokseen ja pienilläkin teoilla voi saada paljon aikaan. Ajatuksena on, että jokainen voisi tehdä pienen muutoksen ympäristön hyväksi, sanoo ScenoProt-hankkeen johtava tutkija Anne Pihlanto Lukesta.

– Hankkeessa kehiteltävät elintarvikkeet tuotteistetaan niin, että ne ovat kuluttajan mieleen ja ovat tunnettuja brändejä myös maailmalla. Elintarviketeollisuudessa hanke on otettu hyvin vastaan, myös lihantuottajayritysten puolella.

Kun EU:n asetus uuselintarvikkeista 2018 tulee voimaan, hyönteisiä saa myydä ravinnoksi.
hyonteinen

Viesti menee päättäjillekin

Luken tutkimustehtävät liittyvät laajasti kasvien tuotantoon, eläinravitsemukseen, prosessointiteknologiaan, ruoan terveellisyyteen sekä tuotannon kestävyyteen ja ympäristövaikutusten arviointiin. Luken lisäksi hankkeessa ovat mukana useita kansallisia ja kansainvälisiä tahoja.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa kehitetään skenaarioita tavoitteisiin pääsemiseksi. Helsingin yliopistossa selvitetään proteiinikoostumukseltaan erilaisten ruokavalioiden terveysvaikutuksia. Jyväskylän yliopisto tarkastelee tavoitteiden sosioekonomisia vaikutuksia lähiseudun tiloilla. Makery Oy tekee kuluttajaselvityksiä ja luo yhteyksiä pienyrittäjiin.

Hollannin valtiollinen tutkimuskeskus TNO osallistuu tiedoilla hyönteisten käytöstä proteiinilähteenä. Uusien ruoka-aineiden sulavuutta eri ikäryhmillä tutkitaan Norjassa, jossa Norges miljø- og biovitenskapelige universitet, NMBU on kehittänyt proteiinien sulavuusmalleja.

Kuluttajat otetaan mukaan suunnittelemaan uudenlaisia elintarvikkeita. Niiden markkinapotentiaalia selvitetään sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

– Hankkeeseen kuuluu myös keskustelua päättäjien ja poliitikkojen kanssa. Aihe liittyy luontevasti valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittiseen tulevaisuusselontekoon. •

Lue tästä Scenoprot-hankkeen juttu 2.

hyonteis

Hyönteistenviljely on kestävän kehityksen mukainen ratkaisu lihantuotantoon.

 

teksti Harriet Öster • Kuvat Hanna Ikäheimo, Erkki Oksanen ja IngImage

 

Hyönteisherkkuja?

Kiinnostaisiko hyönteisten syönti? Toistaiseksi lainsäädäntö ei vielä kuitenkaan hyväksy niiden käyttöä ihmisruoaksi. Tarvitaan runsaasti lisää tutkimusta hyönteislajien turvallisuudesta elintarvikkeena. Tuotantoeläinten valkuaisrehuksi hyönteiset hyväksytään helpommin. Toistaiseksi EU on antanut vihreätä valoa vain yhtä käyttötarkoitusta varten: hyönteisten käyttö rehuna kalanviljelylaitoksissa sallitaan. Hyönteisiä tuotetaan jo monessa Euroopan maassa. Hyönteiset käytetään pääosin lemmikkieläinten ruokaan.

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.