lautanen

Kasviproteiinia pataan - terveysvaikutuksia tutkitaan

Ravitsemussuosituksiin verrattuna suomalaiset syövät liikaa eläinperäistä proteiinia, erityisesti punaista lihaa. ScenoProt-hankkeessa selvitetään terveysvaikutuksia, kun ruokavalion kasviproteiinin osuutta lisätään.

Menossa on laaja kliininen tutkimus, jossa verrataan eri ruokavalioilla saatuja terveysvaikutuksia. Erityisesti tutkitaan ruokavalioiden vaikutusta paksusuolisyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu näyttöä, siitä että runsas punaisen lihan kulutus on yhteydessä näihin tauteihin.

Niin kutsuttu interventiotutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolla yhteistyössä elintarvikealan yritysten kanssa. Tutkittavana on isohko joukko vapaaehtoisia, terveiksi todettuja työikäisiä aikuisia, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan yhtä kolmesta eri tutkimusruokavaliosta kolmen kuukauden ajan. Tutkimuksesta vastaa Helsingin yliopiston lehtori, dosentti Anna-Maria Pajari.

Kasviraaka-­aineessa voi myös olla elimistölle haitallisia yhdisteitä.
papu

Proteiineja on ravitse­muksessa tutkittu vähän

Terveydelle proteiinin laatu on oleellinen, kaikki proteiini ei ole ravitsemuksellisesti saman arvoista. Laatu riippuu proteiinin amino­happokoostumuksesta ja sulavuudesta. Ruoassa tulee olla riittävästi kaikkia välttämättömiä amino­happoja. Jos yhdenkin määrä on vajaa, elimistö ei pysty täysin hyödyntämään muitakaan aminohappoja.

Ideaaliproteiini sisältää kaikkia niitä aminohappoja, joita ihmiskeho tarvitsee normaaliin kehitykseen ja elämään. Yleensä eläinkunnasta saatavat proteiinit soveltuvat parhaiten ihmiselle: ne sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot muodossa, joka imeytyy hyvin elimistöön.

– Soija on yksi harvoista kasviproteiineista, joka on yhtä laadukas kuin eläinproteiinit. Suomalaisten suosima peruna sisältää vain vähän proteiinia, mutta sen laatu on yllättävän hyvä, Pajari sanoo.

– Yhdistelemällä erityyppisiä kasvi­proteiineja myös vegaani saa kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja. Yleensä sanotaan, että viljan ja palkokasvien yhdistelmä on lähtökohtaisesti hyvä ja antaa aminohappoja kattavasti. Eri proteiinilähteiden kyvystä ylläpitää hyvää ravitsemustilaa saadaan tietoja, kun määritetään koehenkilöiden verinäytteiden rauta-, sinkki- ja vitamiinipitoisuuksista.

– Tiedämme, että eläinproteiinista saatava rauta ja sinkki imeytyvät erittäin hyvin. Nyt näkyy, miten kasviproteiinilähteiden rauta ja sinkki imeytyvät. Kasveissa voi olla imeytyvyyttä inhiboivia aineita, Pajari toteaa. Kasviraaka-aineessa voi myös olla elimistölle haitallisia yhdisteitä. Esimerkiksi härkäpapuja suositel­laan liotettavan ja keitettävän tarpeeksi pitkään ennen käyttöä. ScenoProt-hankkeessa kehitetään myös kasviraaka-aineiden jatko­käsittelyä, jolla haitta-aineet saadaan poistettua.

– Verrattuna ruokarasvoihin proteiineja on ravitsemuksessa tutkittu paljon vähemmän. Aminohappojen ja typpiyhdisteiden analytiikka on vaikeampaa kuin rasvahappojen, ja analyysilaitteita on harvassa, Pajari toteaa. •

Lue tästä Scenoprot-hankkeen juttu 3.

teksti Harriet Öster • Kuvat Niina Pitkänen ja ShutterStock

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.