kirjat

 

Läsnäoleva kohtaaminen

Ihmisten välillä vaikuttavat samat voimat kuin luonnossa

– Nykyään ihmisten välinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan, toteaa psykologi Tony Dunderfelt.

– On tärkeää ymmärtää, mitkä ajatukset, tunteet ja voimat toimivat ihmisten välillä ja mitä voi tehdä yhteistyön kehittämiseksi ja kommunikaatiosolmujen avaamiseksi.

Dunderfelt kuvailee selkeästi näkymätöntä, mutta vaikuttavaa sosiaalista kenttää ihmisten välillä. Kirja keskittyy vuorovaikutuksen vähemmän tunnettuihin ulottuvuuksiin – intuitiiviseen viestintään, tunneviestintään ja voimien viestintään.

– Kun intuitiivinen yhteys pelaa hyvin toisen kanssa, meillä on kevyt ja valoisa olo, Dunderfelt toteaa.

– Kyse on viime kädessä siitä, että tunnistamme toisen ihmisen ainutlaatuisen ydinminän, hänen yksilöllisen arvonsa ja hänen olemassaolonsa oikeuden.

Viimeksi mainitustahan nyky-yhteiskunnassa on puute. Intuitiivista viestintää voi harjoitella ja kehittää. Paras harjoitus on läsnä oleva kuunteleminen. Hyvässä kuuntelemisessa astutaan sisään toisen ihmisen sisäisyyteen ja viestitetään, että arvostamme häntä.

Kirjan käytännön osuudessa Dunderfelt käsittelee mm. hyvää kokouskäytäntöä, tunneviestinnän solmujen avaamista ja haitallista vallankäyttöä.

Vallankäyttö tapahtuu voimien viestinnän alueella. Dunderfeltin mukaan ihminen on usein hyvin tietämätön siitä, miten hän toimii voimien viestinnän tasolla. Haavoittava ja loukkaava toiminta on harvoin tietoista pahan tekemistä.

Varsinkin esimiesasemassa olevan on tärkeää ymmärtää, miten hän toimii vallan voimien kanssa.

– Hyvän ilmapiirin syvällisin tekijä taitaa olla voimien viestinnän
tasolla syntyvä yhteenkuuluvuuden tunne, Dunderfelt rohkaisee itse­ymmärrykseen.

Tuula-Maria Ahonen

 

Puiden salattu elämä

Metsänhoitajan kirjasta tullut maailmanlaajuinen menestysteos

Metsänhoitaja Wohlleben käänsi metsänhoitoalueensa tappiollisen talousmetsän voitolliseksi. Hän luopui tuholaismyrkyistä, otti käyttöön hevostyövoiman ja antoi metsän kasvaa vapaammin. Kirjassaan hän kertoo kokemuksistaan ja tutkimuksista, jotka uudistavat ajatteluamme syvällisesti.

– Puun kasvun väitetään lajista riippuen heikkenevän 60–120 vuoden iässä, joten siinä vaiheessa kutsutaan korjuukoneet. Yhteiskuntamme ikuisen nuoruuden ihannetta näytetään sovellettavan suoraan metsänhoitoon, Wohlleben toteaa.

– Tosiasiassa 120 vuoden ikäinen puu on inhimillisessä mittakaavassa vasta ohittanut kouluiän. Tuoreen kansainvälisen tutkijaryhmän julkaiseman raportin tulokset ovat yllättäviä. Mitä enemmän puulle karttuu ikää, sen nopeammin se kasvaa.

Puuvanhukset ovat tutkimusten mukaan tuottoisampia kuin keskenkasvuiset puut.

Ja jos puita aiotaan hyödyntää taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, niiden on saatava elää vanhoiksi.

Metsän keskinäisesti auttava ekosysteemi yllättää sekin. Aachenin teknillisen yliopiston tutkija Vanessa Bursche havaitsi, että luonnontilaisten pyökkimetsien fotosynteesissä on aivan erityisiä piirteitä. Niiden laaja maanalainen verkosto toimii kuin valtaisa resurssien siirtokoneisto, jota voisi verrata sosiaalitoimeen. Kaikki saman lajin edustajat tuottavat valon avulla suunnilleen saman verran sokeria lehteä kohti, olivat ne paksu- tai ohutrunkoisia.

Puu on Wohllebenin mukaan yhtä vahva kuin sitä ympäröivä metsä. Metsän ekosysteemiin on syytä tutustua, ja toimia sen mukaisesti kaikkien parhaaksi.

Tuula-Maria Ahonen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.