heads

Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle

Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen piinaavat suomalaisia työpaikkoja. Tiedämme paljon kiusaamisen syistä ja seurauksista, mutta liian vähän tehokkaista keinoista lopettaa kiusaaminen. Ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä.

Jokainen työyhteisön jäsen on itse vastuussa omasta käyttäytymisestään, johdolla ja esimiehillä on kuitenkin hyvin tärkeä rooli häirinnän tai kiusaamisen ehkäisyssä. Työtoverit kokevat kiusaamiseen puuttumisen kiusalliseksi ja vaikeaksi ja tämä on myös monelle esimiehelle hankalaa.

Jatkuvasti kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuminen on kuitenkin merkittävä terveys- ja hyvinvointiriski.

Kiusaamisen estämiseksi monet työpaikat ovatkin alkaneet luoda toimintamalleja, joilla voitaisiin ajoissa puuttua kiusaustilanteisiin. Vaikka puuttuminen koetaan hankalaksi, tulisi työpaikkakiusaaminen nähdä koko työyhteisön ongelmana, johon jokaisen tulee ja johon jokainen voi puuttua.

Vastuuton työkäyttäytyminen on yleisempää kuin kiusaaminen

Vastuuton työkäyttäytyminen on syytä erottaa kiusaamisesta, sillä niiden selvittämisen ja lopettamisen prosessit ovat erilaiset.

Vastuutonta työkäyttäytymistä on työtä ja työyhteisön toimintaa häiritsevä ja vaikeuttava toiminta. Esimerkiksi omavaltainen käytös, muiden aiheeton syyttely sekä osaamisen tai työn vähättely ovat vastuutonta työkäyttäytymistä. Jos työaikoja tai muita yhteisesti sovittuja työtä koskevia pelisääntöjä ei noudateta, käyttäytyy henkilö vastuuttomasti.

Usein vastuuton käyttäytyminen sallitaan työyhteisössä joillekin tai jopa kaikille. Esimiehet ja johto eivät puutu tähän, asema ja erityisosaaminen saattavat vaikuttaa puuttumiseen. Myös joissain yhteisöissä huono käytös on ikään kuin tullut tavaksi tai vedotaan siihen, että häirikkö nyt vaan on sellainen persoona. •

6 askelmaa

Työterveyslaitos on kehittänyt kuusi askelmaa kohti kiusaamisen nollatoleranssia

  • Tunnistetaan epäasiallisen kohtelun riskit.
  • Tunnistetaan epäasiallisen käyttäytymisen muodot, millaista epäasiallista käyttäytymistä ilmenee ja millainen käyttäytyminen koetaan epäasialliseksi.
  • Jokainen ottaa kokemansa ja havaitsemansa epäasiallisen kohtelun puheeksi.
    - Kiusaamista havaitsevat kokevat puuttumisen usein vaikeaksi: ei tiedetä, miten puuttua tai pelätään, että kiusaaminen kääntyy havaitsijaan itseensä.
  • Esimies tarttuu toimeen ja selvittää tietoonsa tulleen kiusaamisepäilyn.
    - Esimiehet ovat hyvin tietoisia työnantajan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin kiusaamistilanteessa. Epätietoisuus siitä, miten tulisi toimia ja ajan puute vähentävät esimiesten puuttumattomuutta.
  • Kysytään, sallitaanko meidän työpaikassa kiusaamisen ja mikä estää asian puheeksi ottamisen.
    - Epäasiallinen kohtelu tai vastuuton työkäyttäytyminen sallitaan työpaikoilla yllättävän usein. Sallimista perustellaan sillä, että hän ’on sellainen persoona’ tai ’hyvä työntekijä’ tai hänellä on tärkeä asema.
    - Kiusaamiseen ei puututa, koska koetaan, että epäasiallinen asiallinen kohtelu on arka ja tunteita herättävä asia, josta ei haluta puhua.
  • Tuetaan ja kehitetään myönteistä työn suuntaista vuorovaikutusta eli autetaan työtovereita, tervehditään heitä ja annetaan myönteistä palautetta.

Lähde: Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke ja hankkeen johtava asiantuntija Maarit Vartia

 

teksti Tuula Kilpeläinen • Kuva IngImage

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.