heino

Metsänhoitaja Petri Heino on tehnyt töitä puun parissa koko työ­uransa.

 

Puurakentamisen ääni ministeriössä

Petri Heino aloitti elokuun alussa ympäristöministeriössä puurakentamisen ohjelmapäällikkönä. Puurakentamisen toimiala on puupromoottori Heinolle tuttu suunnittelijoista valmistavaan teollisuuteen sekä T&K-toiminnasta oppilaitoksiin.

Metsänhoitaja Petri Heino (51) on tehnyt töitä puun parissa koko työuransa. Riihimäeltä kotoisin oleva pikkukaupungin poika löysi metsän ja puun omakseen Paloheimo Oy:n metsäosastolta, minkä jälkeen uraan mahtuu opiskelijavaihtovuosi Yhdysvalloissa, sahatavaran myyntiä, puurakentamisen menekinedistämistä Puuinfossa ja Wood Focuksessa, asiantuntijamatkoja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä neljän vuoden pesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun puurakentamisen hankkeissa.

– Ympäristöministeriön puuapostolin homma tuli kreivin aikaan. Uskon, että kokemuksestani ja verkostoistani on jotain annettavaa. Heinon mukaan Suomi ei ole puurakentamisen määrässä jäljessä Keski-Eurooppaa, mutta innovaatioissa on paljon opittavaa.

– Jotenkin on jarru päällä, vaikka meillä olisi mahdollisuus ottaa puurakentamisessa kunnon loikka kun perusosaaminen on hyvällä tasolla.

Ohjelmapäällikkönä Heinon tehtävänä on puurakentamisen edistäminen osana hallituksen kärkihanketta sekä teollisen puurakentamisen osaamisen ja kehittämisen edistäminen.

– Uudet materiaalit, teolliset ratkaisut ja teollinen esivalmistus ovat nostaneet puurakentamisen uudelle tasolle 90-luvun loppupuolen ensimmäisistä hankkeista lähtien.

Kehityksen jatkumiseen Heino haluaa olla puhaltamassa liekkiä kaksi ja puolivuotisen ”puupromoottori” -pestinsä aikana. Vaikka puun käytössä rakentamisen ratkaisuissa on tapahtunut edistystä paljon, laajamittainen teollinen asuntorakentaminen etsii silti vielä itseään.

Suomella on puurakentamisen perusosaaminen on hyvällä tasolla mutta innovaatioissa on paljon opittavaa.

 

Puurakentamisessa valtava potentiaali

Puun käyttöä vauhdittavat Heinon mukaan rakentamisen tuottavuuden ja laadun parantamisen vaatimukset, vähähiiliseen rakentamiseen siirtyminen, rakennusten terveysvaikutusten merkityksen kasvu sekä puun jalostusarvon kasvuun tähtäävät toimet.

– Olen puurakentamisen äänenä ja lobbarina valtionhallintoon ja muuhun yhteiskuntaan päin. On kehitettävä rakentamissäädöksiä, luotava kannustimia ja myönteistä ilmapiiriä. Meillä on edelleen asennekapeikkoja, jotka näkyvät pidättäytymisenä vanhoissa rakentamisen toimintamalleissa.

Näitä psykologisia esteitä ei Heinon mielestä ylitetä tietoon ja tutkimukseen perustuvalla informaatio-ohjauksella, vaan on löydettävä uusia keinoja puurakentamisen uskottavuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi.

– Parasta vaikuttamista ovat onnistuneet puurakentamisen kohteet, joita tarvitaan koko ajan lisää. Heino vakuuttaa, että koerakentamisen aika on ohi.

– Teolliset järjestelmät laajamittaiseen kerrostalo- ja täydennysrakentamiseen ovat olemassa. Nyt on aika tavoitella puun vahvempaa asemaa kaupunkirakentamisessa, osaamisen vahvistamista uusien elinkaarihankkeiden kautta sekä kansainvälistä kilpailukykyä suunnittelussa, tuotannossa ja rakentamisen järjestelmissä.

Heino uskoo Pohjoismaiden tarjoavan markkinan kustannustehokkaille ratkaisuille.

Palomääräykset uusiksi ja lisää koulutusta

Heino uudistaisi palomääräyksiä siten, että massiivipuupintoja voisi jättää sisätiloissa esiin jos rakennuksessa on sprinklaus. Puurakentamista edistäisi myös puualan koulutuksen lisääminen ja julkinen puurakentaminen osana ilmastopolitiikkaa.

Heino nostaa keskusteluun Ruotsin mallin, jossa tutkimus ja rakentamisen liiketoiminta ovat löytäneet toisensa esimerkillisellä tavalla ja toisaalta julkinen sektori on ottanut puurakentamisen omakseen asuntotuotannossa.

– Sveitsissä taas rakennusosien tuotantoprosessin hallinta suunnittelusta tuotantoon merkitsee koko rakentamisen ketjuun virheettömyyttä ja korkeaa laatua. Puuarkki­tehtuurin me osaamme täällä Suomessa, jossa laadun ja estetiikan merkitys tehokkuuden rinnalla on taas kasvussa.

– Olen tyytyväinen edessä olevaan työrupeamaan, jos pestini päättyessä vuoden 2018 lopussa yleishyödyllisten rakennuttajien asuntotuotannossa puulla on merkittävästi suurempi osuus kuin nyt. •

teksti Markku Laukkanen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.