loimunsynty

Tehokkaampaa edunvalvontaa ja parempia jäsen­palveluja

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu aloitti toimintansa vuoden alussa, kun kolme luonnontieteellisen ja luonnonvara-alan järjestöä yhdistyi. Liitossa on noin 15 000 jäsentä, joista opiskelijajäseniä on noin viidesosa.

Loimun synty ei ole toiminnanjohtaja Jari Lehdon mukaan mikään säästöprojekti, vaan jäsenpalvelujen parannushanke.
jarilehto

Voimien yhdistämisellä Loimu tavoittelee tehokkaampaa edunvalvontaa ja parempia jäsenpalveluja. Liiton toiminnanjohtajana toimii Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL:n entinen toiminnanjohtaja Jari Lehto. Loimu toimii samalla henkilöstöllä kuin sen muodostaneet liitot. Toimistossa työskentelee 18 henkeä, minkä lisäksi yliopistopaikkakunnilla on neljä kampuspromoottoria. Lämpöä ja dynaamisuutta henkivä Loimu-nimi on opiskelijaraadin ideoinnin tulos.

Loimun muodostaneiden järjestöjen yhteistyö tiivistyi 2000-luvun alussa. Yhteistyö oli vuosien varrella milloin tiiviimpää, milloin löyhempää ja vuoden 2005 jälkeen jo organisoidumpaa. Liitot järjestivät yhteistä koulutusta ja julkaisivat lehdissään yhteisiä juttuja. Yhteistä koulutusta tuotti varsinkin LAL, jonka profiililtaan nuoresta jäsenkunnasta työttömänä on useampi kuin akavalaisista keskimäärin. Urapalveluille ja työllistymiseen liittyvälle koulutukselle on ollut kysyntää.

Mallien tunnustelusta ratkaisuun

Luonnontieteellisten järjestöjen fuusiota tunnusteltiin ensi kerran vuosina 2007–2008, kun Agronomiliitto, Metsänhoitajaliitto ja LAL selvittelivät yhteisen järjestön mahdollisuuksia. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL irtautui jo varhaisessa vaiheessa tästä hankkeesta. Selvitystyötä tehtiin tosissaan, mutta fuusiota ei silloin syntynyt.

Toiminnanjohtaja Jari Lehto kertoo, ettei selvitystyö mennyt hukkaan eikä mitään jäänyt hampaankoloon. Uusi aloite järjestöjen yhdistämiseksi käynnistettiin vuonna 2014. Hankkeen isänä voidaan pitää Luonnonvarakeskus Lukessa työskentelevää Timo Mäkistä, joka teki järjestöjen yhteistyötä koskevan aloitteen YKL:n valtuuston kokouksessa. Tämän jälkeen kolmen järjestön – LAL:n, YKL:n ja Metsänhoitajaliiton – nokkamiehet aloittivat tiiviit palaverit.

– Yhteistyövaihtoehtoja oli kolme. Ensimmäiseen kuului lehti- ja koulutusyhteistyön lisääminen. Astetta tiiviimpään malliin kuului yhteinen toimistotila ja henkilöstön yhteiskäyttö. Kolmas vaihtoehto oli järjestöjen sulauttaminen yhteen. Aika pian nähtiin, että jäsenistökin on valmis fuusioon. Yhteisistä valtuustojen tilaisuuksistakin oli jo kokemusta.

Vuoden 2015 marraskuussa järjestöt tekivät fuusiota koskevan aiesopimuksen ja vuotta myöhemmin varsinaisen yhdistymissopimuksen. Yhteinen toimistotila ostettiin Helsingin ydinkeskustasta Ateneumin takana sijaitsevan Aikatalon kahdeksannesta kerroksesta. Tämän vuoden alusta liittojen toiminta ja talous on siirretty Loimuun. •

teksti ja kuva Anitta Valtonen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.