alustatalous

Alustatalous kasvaa, työntekijän oikeudet häilyvät

Alustatalous on talouden uusi ala, jonka toivotaan kasvavan myös Suomessa. Termi on outo, mutta käytännön sovellukset tuttuja.

Alustataloudella (platform economy) tarkoitetaan internetissä toimivaa sovellusta, jonka avulla yritykset tai yksityiset ihmiset voivat harjoittaa taloudellista toimintaa.

Tutuimpia alustatalouden edustajia ovat Uber-taksi ja AirBnB-huoneistonvälityspalvelu. Huuto.net ja Tori.fi tarjoavat myös alustan, jossa voi myydä ja ostaa tavaroita. Esimerkkinä biotalouden alustasta on Metsään.fi-palvelu, joka kertoo metsien puuvarannon. Facebook on myös alustasovellus, vaikkei se käyttäjilleen taloudellista lisäarvoa tuotakaan.

Digitaalisia alustoja käytetään myös työn ostamiseen ja myymiseen. Työnvälitysalusta on eräänlainen pätkätöiden sähköinen työvoimatoimisto. Muun muassa Tinki.com- ja Työntekijöitä.fi-palvelut saattavat työn ostajia ja myyjiä yhteen.

Amazon.com tarjoaa Mechanical Turk -nimisen, ihmisiä kuhisevan työtorin. Palvelussa on peräti puoli miljoonaa työilmoitusta digitaalisista tehtävistä, joita voi tehdä kuka tahansa missä päin maailmaa tahansa. Tehtävät kestävät minuuteista tunteihin, ja niistä maksetaan senttejä tai dollareita.

Suomalainen Solved perusti vuonna 2013 palvelualustan ympäristöalan asiantuntijoille ja projekteille ympäri maailman. Solved.fi-palvelun kautta yritykset voivat etsiä ammattilaisia toteuttamaan ympäristöalaan liittyviä projekteja tai palkata uusia henkilöitä. Solved on eräänlainen cleantech-alan LinkedIn. Palvelussa on jo 2 000 ympäristöalan ammattilaisen profiilit 350 eri yrityksestä ja 70 maasta.

Sosiaaliturva ongelmana

Työn digitaalinen välittäminen voi lisätä työn kysyntää, mutta siinä on työn myyjän kannalta joitain vaaran paikkoja. Työn ostajat eivät katso työn suorittajaa palkansaajaksi, eivätkä siten huolehdi hänen sosiaaliturvastaan.

Työn tarjoaja ei välttämättä miellä itseään yrittäjäksikään, jolloin hän ei hanki itselleen yrittäjän sosiaaliturvaa. Työtä saatetaan siis tehdä ilman mitään työttömyys- ja sosiaaliturvaa.

Johtaja Maria Löfgren Akavasta ja työmarkkinapäällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä laativat vastikään työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen itsensä työllistäjien sosiaaliturvan muutostarpeista silppuuntuvassa työelämässä. Nykyistä joustavampi sosiaaliturva olisi alustataloudenkin kehittymisen kannalta etu. Silloin henkilö voisi olla joustavasti työntekijän ja yrittäjän rooleissa vaikka vuoropäivin.

– Ei ole aina selvää, miten alustan kautta työtä tekevien työttömyys- tai eläketurva tulisi järjestää tai millaisia sopimusehtoja pitäisi noudattaa. Tästä voi seurata väärinymmärryksiä, kuten väärin vakuuttamista. Maksetaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksut ja työttömyyskassan jäsenmaksut, mutta työttömyyden kohdatessa henkilöllä ei ole oikeutta palkansaajan työttömyyskorvaukseen, koska kyseessä ei ole työsuhde, Löfgren konkretisoi.

Alustojen ylläpitäjien toimeksiannoista löytyvät joskus selkeät työsuhteen merkit. Esimerkiksi englantilainen tuomioistuin vahvisti hiljattain Uberin kuljetuspalveluja tarjoavien itsensä työllistäjien työnantajaksi ja Uber joutui maksamaan työntekijöiden sosiaaliturvamaksut jälkikäteen.

Löfgrenin mielestä jakamis- ja alustatalous sekä itsensä työllistäminen haastavat monelta kantilta olemassa olevaa lainsäädäntöä.

– Vaikka itsensä työllistäjät ovat nykyiseen työmuotoonsa pääosin tyytyväisiä, kokevat he samalla lainsäädännön epäoikeudenmukaisena. Kehittämiskohteita ovat erityisesti heikko työttömyys- ja sosiaaliturva sekä työterveyshuollon puute. Yrittäjän eläkemaksuihin ja koko YEL-järjestelmään toivotaan myös joustavuutta, Löfgren tietää.

Joustava tapa tehdä töitä

Digityö tarjoaa toisaalta joustavan tavan tehdä töitä ja päättää työajoista ja -määrästä itse. Joillekin, esimerkiksi opiskelijoille ja eläkeläisille, joustavuus sopii. Myös vakituisessa palkkatyössä olevat voivat hankkia joustavasti lisäansioita alustojen avulla. Joku voi kokea keikkahommat jopa mukavana harrastuksena. Keikkatyö saattaa toimia myös polkuna yrittäjyydelle.

Alustojen kautta työskenteleviä ihmisiä on vielä melko vähän, mutta määrä lisääntyy nopeasti. Suomi ei ole alustatalouden edelläkävijöitä, pikemminkin seurailijoita.

Ajatushautomo CEPS arvioi, että Euroopassa vain noin 100 000 ihmistä eli 0,005 prosenttia työvoimasta, työskentelee aktiivisesti alustoilla. Euroopan komission mukaan alustatalous eri muodoissaan toi vuonna 2015 kuitenkin jo noin 28 miljardin euron bruttotulot, ja se voi tulevaisuudessa kasvattaa EU:n taloutta jopa 160–572 miljardilla eurolla.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on laskenut, että maailmassa jo 21 miljoonaa ihmistä tekee töitä alustoilla. ILO:n arvion mukaan eniten alustatyötä tekevät pienipalkkaiset työntekijät lisäansioita hankkiakseen. Alle kymmenen prosenttia alustatyöläisistä maksaa palkkioistaan eläkemaksuja tai muuta sosiaaliturvaa.

– Alustatalouden nopeaan laajenemiseen pitää varautua ja huolehtia siitä, että alustatyöläisistä ei tule sosiaaliturvan väliinputoajia. Akavan esittämä yhdistelmävakuutusmalli, jossa liikkuminen palkansaajan ja yrittäjän roolien välillä olisi joustavaa, suojaisi myös alustatyöntekijöitä, Löfgren painottaa. •

teksti Markku Pulkkinen • kuva IngImage

Lisätietoja: Itsensätyöllistäminen ja jakamistalous työelämän murroksessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työelämä, 13/2016 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016

http://tietokayttoon.fi

Ukko.fi auttaa kevytyrittäjiä

Ukko.fi on Suomen tunnetuin alustatalouden laskutusyritys. Yritys kertoo tarjoavansa palveluita, jotka mahdollistavat asiakkaille vaivattoman kevyt­yrittäjyyden.

Kevytyrittäjän käsite on hieman hämärä. Termillä tarkoitetaan yleisesti henkilöä, joka työllistyy yrittäjämäisesti omassa työssään, mutta joka toimii ilman juridista yhtiötä eikä siten ole yrittäjä, vaan palkansaaja, tai pahimmassa tapauksessa väliinputoaja.

– Meillä on tällä hetkellä lähes 30 000 työntekijää, vaikka emme tarjoakaan töitä. Palvelumme käyttäjät ovat yksityishenkilöitä, jotka myyvät osaamistaan kotitalouksille, yrityksille tai yhdistykselle, Ukko.fi:n viestintävastaava Piia Peiponen kertoo.

Laskutuspalvelun käyttäjät eivät tarvitse omaa Y-tunnusta, sillä he toimivat Ukko.fi-palvelua tarjoavan SLP Group Oy:n Y-tunnuksen alla. Palvelun käyttäjät eivät silti virallisesti ole yrityksen työntekijöitä eikä Ukko.fi ole sopijaosapuolena käyttäjien toimeksiannoissa. Ukko.fi on ainoastaan läpilaskuttaja ja palkanmaksaja.

– Palvelumme tarkoitus on tehdä yrittäjämäisen työn aloittamisesta helppoa. Siksi hoidamme käyttäjiemme puolesta kaikki laskutukseen ja palkanmaksuun liittyvät paperityöt, mukaan lukien viranomaisilmoitukset ja -maksut.

Ukko.fi laskuttaa toimeksiannon tilaajalta ja suorittaa tekijän palkasta työnantajan sivukulut sekä työntekijän pidätykset. Laskutuspalvelun hinta on viisi prosenttia laskutuksen arvonlisäverottomasta loppusummasta, vähintään 15 euroa yhtä palkanmaksua kohden.

 

Toimittajan kommentti

Sekava kuvio

Ukko.fi-laskutuspalvelu kuulostaa hyvältä ja toimivalta. Harvapa meistä rakastaa byrokratiaa, jota palkanmaksuun ja sen sivukuluihin liittyy. Ukko.fi madaltaa kynnystä tehdä pieniä työkeikkoja useammalle asiakkaalle.

Ukko.fi:n käyttöehtojen mukaan palvelun käyttäjä katsotaan verotuksellisesti työntekijäksi, mutta työoikeudellisesti työnsuorittajan katsotaan työllistyvän omassa työssään ja hän on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä.

Kevytyrittäjän ja Ukko.fi:n sopimussuhteen tekee vielä sekavammaksi se, että kevytyrittäjä toimii SLP Group Oy:n Y-tunnuksen alla. Kun työntekijä normaalisti tekee toimeksiannon työn tilaajalle, toimii hän palkansaajana, jolloin henkilötunnuksen pitäisi riittää. Työn teettäjän velvollisuus on maksaa palkasta sosiaali- ja muut sivukulut.

Ukko.fi kertoo laskuttavansa 30 000 palvelun käyttäjän tekemät työt yhden Y-tunnuksen alla ja maksavansa TyEL-työeläkevakuutusmaksut Varmalle, jolloin Ukko.fi:stä muodostuu maalaisjärjellä ajateltuna automaattisesti työnantaja lukipa sopimusehdoissa mitä tahansa. Tämä on kevytyrittäjän kannalta hyvä tilanne, koska hänellä säilyy työntekijän sosiaali- ja työttömyysturva. Jos joku Ukko-palvelun käyttäjä veisi asiansa joskus oikeuden ratkaistavaksi, veikkaan, että Ukko.fi katsottaisiin selkeästi työnantajaksi.

En suosittele päätoimisen yrittäjyyden aloittamista laskutusyrityksen kautta. Kuvio menee liian sekavaksi. Tavallinen tilitoimisto riittää. Satunnaisiin työkeikkoihin oman, vakituisen palkkatyön ohessa laskutuspalvelu sen sijaan sopii mainiosti. Silloin ei ole riskiä sosiaaliturvasta, koska se tulee vakituisen palkkatyön kautta.

Markku Pulkkinen

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.