Liikennepolitiikka

enemmisto

Enemmistö ry kaipaa rohkeampia askelia

Aiempaa vahvempi ympäristötietoisuus tuo liikennepoliittisiin ratkaisuihin momentumin.

Suomeen perustettiin 1960-luvulla ajan hengen mukaisesti lukuisia niin sanottuja yhden asian liikkeitä. Yksi niistä oli vuonna 1968 perustettu Enemmistö ry. Liikennepoliittisen yhdistyksen tavoitteena oli parantaa joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn asemaa. Enemmistö vaikutti muun muassa mielipidekirjoitusten, keskustelutilaisuuksien ja mielenosoitusten kautta. Alkuvuosikymmeninä toimintaa oli Helsingin ohella Suomen eräissä muissa suurissa kaupungeissa.

Enemmistön aikanaan hyvinkin edistykselliset päämäärät ovat edelleen ajankohtaisia. Vuosikymmenten aikana on tapahtunut valitettavan vähän sellaista edistystä, joka näkyisi kouriintuntuvasti helsinkiläisen elämässä, yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Mika Välipirtti arvioi.

Välipirtti toteaa Helsingin olevan topografiselta muodoltaan niemennokka. Tämä on ollut vaikeuttamassa asukkaita hyvin palvelevan liikennejärjestelmän rakentamista.

– Olisi kuitenkin olettanut, että esimerkiksi ydinkeskustaan ei enää johtaisi Mannerheimintien kaltaisia monikaistaisia moottoriliikennekatuja, jotka ohjaavat keskusta-alueelle liikaa yksityisautoilua. Lisäksi keskustassa liikkuu edelleen raskasta tavarankuljetusliikennettä. Helsinkiin ei ole saatu myöskään kävelykeskustaa.

Hyvääkin kehitystä on tapahtunut.

– Metro on ollut iso edistys­askel. Joukkoliikenteen määrää on muutenkin lisätty ja keskinopeuksia laskettu. Liikennepäästöt ovat vähentyneet erityisesti biopoltto­aineiden ansiosta.

– Edistysaskeleet ovat olleet kuitenkin liian pieniä. Helsingissä ei ole tehty asukkaiden hyvinvointia suurissa määrin lisänneitä liikennepoliittisia ratkaisuja. Esimerkiksi ilmanlaatu ei ole parantunut niin paljon, että sillä olisi vaikutusta asukkaiden terveyteen.

Asennetasolla hyvää kehitystä

Välipirtin mukaan eniten kehitystä on tapahtunut asennetasolla. Hän toteaa jopa aktiivisten yksityisautoilijoiden nykyään miettivän vaihto­ehtoisia liikkumismalleja.

– Enemmistö on ollut osaltaan vaikuttamassa asenneilmaston muutokseen valistamalla ihmisiä ja tuomalla esiin vaihtoehtoja. Asenteet ovat muuttuneet selvästi niin Suomessa kuin kansainvälisesti vuosikymmenten kuluessa.

– Tästäkin syystä olen pettynyt siihen, ettei suomalaisessa liikennepolitiikassa ole ollut valmiuksia rohkeiden askelten ottamiseen. Uskoisin ihmisillä olevan valmiuksia siirtyä paljon laajemmin esimerkiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi, jos siihen annettaisiin vielä nykyistä paremmat mahdollisuudet.

Välipirtti toteaa pyöräilijöiden määrän kasvaneen Helsingissä moninkertaisiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hänen mukaansa tämän taustalla ei ole kuitenkaan pyöräilyolosuhteiden merkittävä helpottaminen.

– Pikemminkin Helsingin kaupunki on ollut pakotettu tekemään uusia ratkaisuja, kun pyöräily on lisääntynyt. Onneksi uudessa yleiskaavassa pyöräily on nostettu autoilun rinnalle. Tämä on esimerkki uudesta ajattelusta, joka ohjaa kaupungin rakentumista hyvään suuntaan.

Väestönkasvu tuo haasteita

Välipirtin mukaan autoiluun liittyvissä asenteissa ja käytännön ratkaisuissa on edelleen paljon parantamisen varaa.

– Auto tulisi nähdä jatkossa enemmänkin liikkumisen välineenä, eikä niinkään omistamisen välineenä. Auton hiilijalanjälki on edelleen valtavan iso. Ihmiset voisivat suosia enemmän jakamistalouden keinoja, esimerkiksi kimppa-autoilua ja yhteisomistamista.

Helsingin väestönkasvu tuo omat haasteensa. Helsingin yleiskaavan suunnittelussa ollaan varauduttu siihen, että seuraavan 30 vuoden aikana asukasluku kasvaa 250 000:lla. Välipirtin mukaan on täysin selvää, etteivät joukkoliikenne ja muut nykyiset liikennejärjestelyt tule suoriutumaan näin suuresta lisäyksestä.

– Helsingin uuden yleiskaavan suunnittelussa on tehty isoja virheitä. Suurin virhe on se, että tiiviin yhdyskuntarakenteen sijaan ollaan rakentamassa luontokohteisiin, esimerkiksi Vartiosaareen. Kaupunkirakenteen pirstaloituminen on liikenteellisesti valtava haaste. Yksityisautoilu tulee kasvamaan ja samanaikaisesti kaupunkibulevardit heikentävät yksityisautoilun mahdollisuuksia. Esimerkiksi Länsimetro ei ratkaise tilannetta.

Välipirtin mukaan ympäristön tulee olla keskiössä.

– Liikenne on vain yksi sivusektoreista. Nykyinen aiempaa vahvempi ympäristötietoisuus tuo momentumin liikennepoliittisia ratkaisuja tehtäessä.

Pieni, mutta aktiivinen toimija

Välipirtin mukaan Enemmistö on ollut historiansa kuluessa ärhäkkä yhdistys.

– Olimme pitkään aikaamme edellä. Vuosikymmenten vieriessä aktiivejamme on etabloitunut järjestelmiin, heistä on tullut osa päättävää koneistoa. Eräistä toiminnassamme mukana olleista poliiti­konaluista tuli sittemmin valtakunnan tason poliitikkoja.

Välipirtti toteaa, ettei Suomessa ole toista puhtaasti liikennepolitiikkaan ja sitä kautta jalankulkijoiden, joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden asioihin keskittyvää etujärjestöä. Alkuvuosinaan Enemmistöllä oli parhaimmillaan muutamia tuhansia maksavia jäseniä. Tällä hetkellä heitä on noin sata. Välipirtti muistuttaa, että vastaavaa vähenemistä on tapahtunut laajasti suomalaisessa yhdistyskentässä.

– Tämä liittyy 1990- ja 2000-lukujen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ehkä meidän jälkeemme tulee taas yhteiskunnallisesti aktiivinen sukupolvi. Iso kiitos vanhemmalle jäsenkunnallemme siitä, että toimintamme on jatkunut. Viime vuosina olemme saaneet toimintaamme taas jonkin verran uutta nuorempaa jäsenkuntaa.

Enemmistö julkaisee jäsenlehteä ja pitää vuosittain kevät- ja syyskokouksen.

– Kokouksissamme on ollut väkeä kivasti. Viimeksi olemme puhuneet niissä pyöräilystä, yleiskaavasta ja kaupunki-infrasta.

Välipirtin mukaan Enemmistön velvollisuutena on pyrkiä jatkossakin vaikuttamaan päätöksentekoon edustamissaan asioissa.

– Emme ole iso toimija, mutta pyrimme pitämään sisukkaasti asemamme. Enemmistön näkemystä on kysytty edelleen esimerkiksi Helsingin yleiskaavaan ja liikennestrategiaan sekä liikenneturvan kehittämiseen liittyen. Lisäksi jäsenemme vaikuttavat pinnan alla monenlaisilla foorumeilla. Enemmistön asia on ajankohtainen aina. •

teksti Juha Unkuri • Kuva Kalle Talonen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.