Kuvassa

orava

Kuusen käpy on kiehtova

Suomen Luonto kertoo alkuvuoden numerossaan kuusen kävystä ja sen elämästä. Ei tule ajatelleeksikaan, miten monipuolinen ja tärkeä kuusen käpy on. Yhdessä kuusenkävyssä voi olla jopa 100–200 siementä. Yhdessä kuusessa voi hyvänä vuonna olla jopa 150 käpyä. Suurin osa siemenistä varisee maalis-toukokuussa emopuun läheisyyteen.

Mutta tänä vuonna käpysato ei ole iso. Nyt on vain noin 10 käpyä kuusessa. Kävyn emikukinnot ovat punaisia tai vihreitä puun erilaisten perinnöllisten tekijöiden mukaan. Kävyt syntyvät näistä emikukinnoista. 2015 alkukesä oli kovin kylmä ja kukinta-aiheita syntyi heikosti ja näin kevään 2016 kukinta oli vaatimaton.

Kävyn suojassa olevat siemenet ovat varsin valkuaisainepitoisia ja ovatkin monien mielestä herkkua, mm. orava, metsähiiri, pikkukäpylintu, käpytikka ja pähkinähakki syövät niitä varsin mielellään. Pikkulinnuistakin löytyy kuusen kävyn siemenillä herkuttelijoita, kuten urpiainen, vihervarpunen, peippo ja kuusitiainen. Ja kiinnostaahan jo maahan pudonnut siemenkin. Maakiitäjäinen, seppien toukat ja kyyhkyt mielellään napsuttavat siemenet parempiin suihinsa. Tosin ennen maahan joutumistaan siemen on jo voitu syödä.

Kävyssä voi nimittäin olla asukkaita, esim. kuusenkäpykoisan toukka tai kuusenkäpylude. Luonnonvarakeskus on seurannut käpysatoja vuosikymmeniä ja laatinut pääpuulajiemme siemensatoennusteita vuodesta 1994 lähtien. Tämä on tärkeää käytännön metsätaloudelle, mutta myös siemensatotietoja käytetään monissa metsätieteellisissä ja ekologisissa tutkimuksissa yhtenä muuttujana. Sadot kertovat osaltaan myös käpyjä ravintonaan käyttävien lajien menestymisestä. •

teksti Tuula Kilpeläinen • Kuva ShutterStock

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.