Kiertotalous

ekokem

Riihimäellä saadaan materiaalit kiertoon

Fortumin nykyään omistaman Ekokemin ainutlaatuisessa kiertotalouskylässä Riihimäellä saadaan materiaalit kiertoon. Kierrätysmuovin toimittaminen asiakkaille on jo aloitettu.

Riihimäelle Ekokemin teollisuusalueelle on hiljattain rakennettu kaksi uutta teollisuushallia, jotka kätkevät sisäänsä ainutlaatuisen jalostamokonseptin. Ekojalostamossa sekajäte lajitellaan ja siitä erotellaan muovi, biojae, kierrätyspolttoaine ja metalli. Sen jälkeen muovijakeet siirretään muovijalostamoon, jossa niistä valmistetaan uusiomuovin raaka-­ainetta. Muovijalostamon pääraaka-aine­lähde on kuitenkin erilliskerätyt kuluttajamuovipakkaukset.

Kolmatta jalostamoa operoi Gasum ja sen on määrä tuottaa biokaasua, kaukolämpöä ja sähköä biojakeesta. Lisäksi se tuottaa lannoitteita. Gasumin biojalostamo sijaitsee erikseen Hausjärven puolella.

Lopuksi kaikki kierrätykseen kelpaamattomat jakeet hyödynnetään energiaksi Ekokemin jätevoimalassa.

Uniikki konsepti vaatii optimointia

Ekokemin kierrätys- ja energialiiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaan mukaan jalostamoiden käyttöönotto on sujunut hieman ennakoitua hitaammin, mutta se ei ole ihme, koska kyseessä on ainutlaatuinen yhdistelmä prosesseja.

– Maailmalla vastaavat laitokset toimivat yleensä erillään. Yksi laitos pesee muovit, toinen lajittelee ne ja kolmas valmistaa uusiomuovia, hän kertoo.

– Me hoidamme muihin verrattuna koko prosessin välivarastoinnista lopputuotteen valmistukseen.

Teknisesti haastavin laitos on hänen mukaansa muovijalostamo, sillä sen pitää pystyä tunnistamaan kaikki muovilaadut, jotta lajitteluaste saadaan riittävän korkeaksi ja prosessista tulee ulos juuri sitä muovilaatua, jota asiakas haluaa.

Muovijätteestä eri muovilaadut tunnistetaan 11 ’nirrillä’ (near infrared) eli optisella lajittelijalla. Kaikkiaan kiertotalouskylän on määrä käsitellä 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuosittain, josta muovin osuus on noin 10 prosenttia. Metalleja on 3 prosenttia ja biojaetta noin 37.

Biokaasulaitos on Saarimaan mukaan jo käynnissä, mutta biojakeen vastaanotto ei ole vielä käynnistynyt täysimääräisesti. – Yhdyskuntajätteen laatua ja sen sisältämän biojätteen määrää on vaikea tietää ennakolta ja sen on vaatinut laitoksen prosessien optimointia, hän kertoo.

linja

Ekojalostamon automaattiset lajittelijat erottelevat sekajätteestä muovin, metallin, biojätteen ja kierrätys­polttoaineen.

 

Kierrätysmuovin laatuun oltu tyytyväisiä

Saarimaan mukaan kierrätysmuovin laatuun on oltu tyytyväisiä ja se on ollut jopa yllättävän hyvä.

– Kierrätysmuovilla on ollut pitkään huono maine ja käytettävyys ja niiden hajukin on haitannut. Meillä asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä muovin laatuun jo nyt, vaikka emme ole vielä saaneet hiottua prosesseja loppuun asti, hän iloitsee.

Kierrätysmuovista on valmistettu perusmuovia, kuten polyetyleeni- ja polypropeenigranulaatteja (LDPE, PP ja HDPE) asiakaskohtaisesti. Asiakkailla on Saarimaan mukaan erilaisia toiveita käyttökohteesta riippuen.

– Muovit pitää lajitella riittävällä tarkkuudella, koska epäpuhtaudet heikentävät tuotteen laatua, hän sanoo.

Pontimena EU:n kiertotaloustavoitteet…

Uusi kiertotalouskylä nostaa Ekokemin kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon, sillä laitos kykenee vastaamaan EU:n kiristyviin kiertotaloustavoitteisiin.

Mikäli esitetty kiertotalouspaketti toteutuu nykyisellä sisällöllä, esimerkiksi muovipakkausjätteestä on uudelleenkäytettävä ja kierrätettävä 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin. Alueen erilliskeräys huomioiden kierrätysaste on 65 prosenttia, mikä on EU:n asettama kierrätystavoite vuodelle 2030. 

…ja vientimahdollisuudet

Ekokem on vuosien varrella kasvanut pienestä toimijasta pohjoismaiseksi kiertotalousyhtiöksi, jolla on tuotantolaitoksia Riihimäen lisäksi myös Ruotsin Kumlassa ja Tanskan Nyborgissa.

Yhtiö aikoo jatkaa kiertotalouden kasvupolulla. Kiertotalouskylä on sen referenssilaitos, jonka monistamisen mahdollisuuksia tutkitaan. Viime vuodesta yhtiö on ollut osa Fortumia ja yrityskaupan myötä se saa käyttöönsä myös Fortumin maailman­laajuisen myyntiverkoston.

Joulukuussa Fortum vahvisti entisestään kiertotaloussektoriaan ostamalla ruotsalaisen Turebergs Recycling AB:n, joka on ympäristörakentamisen, kierrätyksen ja jätteenpolttolaitosten pohjatuhkan osaaja.

Yhtiön mukaan Ekokem ja Fortum yhdessä muodostavat nyt vahvan kiertotalousyhtiön, jossa Ekokemin kiertotalousosaaminen toimii alustana Fortumin uusille strategioille. •

Muovin kierrätyksessä on vielä tekemistä

Vuosi sitten Suomessa aloitettiin kuluttajamuovipakkausten erilliskeräys ja valtaosa näistä muoveista päätyy käsittelyyn Riihimäelle. Sekä erilliskerätyt muovipakkaukset että sekajätteestä eroteltu muovi käyvät läpi samat prosessit muovijalostamossa.

Kalle Saarimaan mukaan erilliskerätty muovi on pääosin ollut hyvälaatuista ja se on soveltunut hyvin laitteistoille, mutta välillä joukossa on ei-toivottuakin materiaalia.

– Ihmiset vielä opettelevat, mitä muovin kierrätykseen voi laittaa ja sinne päätyy yhä liikaa esimerkiksi öljykanistereita, joiden öljy on myrkkyä meidän prosesseillemme, hän kertoo.

Muovin kierrätyksessä suomalaiset ovat hänen mukaansa jälkijunassa verrattuna ruotsalaisiin ja norjalaisiin, Tanskan ollessa Suomeakin perässä.

– Toivomme, että kaikki lähtisivät nyt aktiivisesti lajittelemaan muovia, koska siten saisimme laitoksen käyttöasteen korkeaksi.

– Esimerkiksi ruotsalaiset keräävät muovia jo nyt kymmenen kertaa enemmän kuin suomalaiset, vaikka meilläkin olisi siihen paljon potentiaalia. Toivottavasti muovin keräys otetaan samanlaiseksi tavaksi kuin vaikkapa sanomalehtien keräys.

 

Kiertotalous 4/4

teksti ja Kuvat Marja Saarikko

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.