hanna

Tehty työsopimus sitoo sekä työntekijää että työnantajaa ja muutoksista sovitaan yhdessä, kertoo Loimun yksityisen sektorin neuvottelupäällikkö, lakimies Hanna Lehtimäki.

 

Hyvän työsopimuksen resepti

Työsopimus on työelämän perussopimus, jonka työntekijä ja työnantaja solmivat työsuhteen alkaessa. Siinä sovitaan työn tekemisestä, siitä maksettavasta palkasta sekä muista työehdoista ja eduista. Työsopimuksessa sovitut olennaiset työehdot rajoittavat työnantajan työnjohto- ja määräämisoikeutta.

Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti, koska silloin sovitun toteen näyttäminen on helpompaa, jos sovituista työehdoista syntyy myöhemmin epäselvyyttä. Työsopimusta ei voi sopia työehtosopimusten eikä pakottavien lainsäännösten vastaisesti.

Mitä kirjata työsopimukseen?

  • Työsopimukseen kannattaa kirjata ainakin:
  • työsopimuksen osapuolet
  • työsuhteen alkamisajankohta
  • määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste
  • työntekopaikka
  • työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • palkka, luontoisedut, muu vastike ja palkanmaksukausi
  • säännöllinen työaika
  • vuosiloman määräytyminen
  • irtisanomisaika työsopimuslain mukaisesti
  • maininta siitä, mitä työehtosopimusta noudatetaan.

Lisäksi työsopimuksessa olisi hyvä sopia palkkakehityksestä. Lomarahasta, sairausajan palkasta ja äitiys- tai isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta kannattaa sopia työsopimuksessa, ellei niistä ole sovittu alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa.

Myös matka- ja muiden kustannusten sekä matka-ajan korvaamisesta voi sopia työsopimuksessa. Lisä- ja ylityöstä maksettavan korvauksen osalta voi viitata työaikalain 4 luvun 22 §:ään.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa irtisanomisaika kannattaa sopia työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaiseksi, jos siitä halutaan ottaa maininta työsopimukseen.

Kaikesta ei ole pakko sopia

Työsopimusta tehdessä ei ole pakko sopia koeajasta. Jos koeajasta sovitaan, se sijoittuu työsuhteen alkuun ja työsopimuksessa mainitaan koeajan kesto. Kilpailukieltoehtoa on syytä välttää sopimasta, koska se usein vaikeuttaa työntekijän mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa. Myöskään salassapitoehtoa ei ole välttämättä tarvetta sopia työsopimuksessa.

Uuteen työsopimukseen kannattaa sopia vuosilomat ensimmäiselle työvuodelle. Mikäli sovitaan vuosilomalakia paremmista lomaoikeuksista, se kannattaa kirjata työsopimukseen.

Työntekijän kannattaa välttää sopimasta ns. nollatuntisopimusta ja sopia työsopimukseen vähimmäistyöaika. Nollatuntisopimukset aiheuttavat usein ongelmia, joten työsopimuksessa on hyvä olla jokin vähimmäistyöaika, jonka työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälle.

Määräaikaisuuteen oltava syy

Määräaikaiseen työsopimukseen tulee aina olla perusteltu syy. Perusteltu syy on esimerkiksi sijaisuus. Määräaikaisuuden peruste tulee kirjata työsopimukseen. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaista työsopimusta ei tule käyttää. Pitkäaikaistyötön voidaan kuitenkin palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustellun syyn vaatimusta enimmillään yhdeksi vuodeksi.

Määräaikaisessa työsuhteessa ei noudateta irtisanomisaikoja. Myös määräaikaiseen työsopimukseen on mahdollista sopia irtisanomisaika, jota noudattaen työntekijä voi päättää työsopimuksensa.

Työsopimukseen voi tehdä muutoksia

Tehty työsopimus sitoo sekä työntekijää että työnantajaa ja muutoksista sovitaan yhdessä. Mikäli työsuhteen aikana ilmenee työsopimuksen muutostarvetta, muutokset työsopimukseen voidaan sopia alkuperäisen sopimuksen liitteellä, joka allekirjoitetaan yhdessä. Koko työsopimusta ei siis tarvitse tehdä uudelleen.

Kaikki työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta paremmat ehdot kannattaa pyrkiä kirjaamaan työsopimukseen. Tällaisia ehtoja voi liittyä esimerkiksi palkkaukseen, työaikaan, vapaapäiviin, luontoisetuihin ja vuosilomaan.

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. •

Loimu tarjoaa jäsenilleen apua työsopimusasioissa. Jos olet tekemässä uutta työsopimusta, voit kysyä neuvoa Loimun edunvalvontatiimistä oman sektorisi neuvottelupäälliköltä. Neuvonta sujuu nopeammin, jos mietit jo valmiiksi yksilöidyt kysymykset, joihin tarvitset neuvoa tai apua.

 

teksti Hanna Lehtimäki • kuva Anna Melkas

valariutta

Kuntatyönantaja ei noudata sopimusta

Julkisella sektorilla työskenteleviä akavalaisia edustavan JUKO ry:n mukaan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta rikotaan lukuisissa kunnissa. JUKO on lähettänyt sopimuksen toiselle osapuolelle, KT Kuntatyönantajalle valvontapyynnön, joka koskee näitä noin 90 eri kuntatyönantajaa. KT Kuntatyönantaja on työsopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan velvollinen valvomaan, että sopimusta noudatetaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä.

– Lähes kaikissa valvontapyyntöön sisältyvissä kunnissa sopimusta rikotaan monin eri tavoin. Teknisen sopimuksen soveltamisalan mukaista TS-kehittämistyöryhmää ei ole perustettu tai se ei ole kokoontunut vuosikausiin. Tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmä ei ole käytössä tai se ei ole ajan tasalla. Kirjallisia tehtävänkuvauksia ei ole tehty tai ne ovat vanhentuneita, kertoo kuntasektorin neuvottelupäällikkö Kirsi-Marja Valariutta.

– Yksi yleisimmistä epäkohdista on se, että palkkaukseen liittyvää henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevaa arviointijärjestelmää ei ole käytössä. Tämä tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta saada henkilökohtaista lisää. Joissain kunnissa henkilökohtaisen lisän maksaminen tosin perustuu muuhun kuin arviointijärjestelmään.

– KT Kuntatyönantaja on lähettänyt JUKOn valvontapyynnön johdosta kirjeen useaan kuntaan ja kuntayhtymään sopimuksen soveltamisessa esiintyvien vakavien ongelmien korjaamiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos edellyttää JUKO ry:n valvontapyyntöön liittyen, että työnantaja tekee tarvittavat toimenpiteet ja noudattaa jatkossa kunnallista teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta sen soveltamisalalla.

– On täysin käsittämätöntä, että jo 22 vuotta voimassa ollutta sopimusta ei noudateta kunnissa. KT:n valvontakirje on onneksi saanut jo joissakin kunnissa korjaavia toimenpiteitä käyntiin. Syksyllä saadaan vielä tarkempi yhteenveto sopimuksen soveltamiseen liittyvän valvontakirjeen aiheuttamista toimenpiteistä kunnissa, toteaa Kirsi-Marja Valariutta.

teksti ja Kuva Anna Melkas

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.