Luonnontieteilijä työnhaussa yritysmaailmassa

Tämän vuoden ChemBio-messujen Uraseminaarissa pohdittiin luonnontieteilijöiden työllistymismahdollisuuksia. Omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuvia vinkkejä antoivat biokemisti Suvi Haimi, geneetikko Sampo Sammalisto ja kemisti Niko Ekholm.

He kaikki ovat valmistuneet yliopistosta viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siirtyneet työhön liike-elämän puolelle.

suvi

Perustaisinko oman yrityksen?

Suvi Haimi oli edennyt akateemisella tutkijapolullaan jo tohtoriksi, kun pomo Hollannissa kysyi: Miksi olet tutkija? Miksei sinulla ole omaa yritystä?

– Ajatus jäi muhimaan, vastasi Haimi. Muutaman vuoden ulkomailla työskentelyn jälkeen palasin Suomeen ja halusin perustaa yrityksen. Ensin syntyi päätös yrittäjäksi lähtemisestä, vasta sen jälkeen alkoi pohdinta liikeideasta.

– Soitin Laura Kyllöselle, joka oli ollut ensimmäisiä väitöskirjaohjattaviani ja kysyin hänen kiinnostustaan yritysideaan. Kummallakin meillä on kylpyhuoneen kaapit täynnä muovisia kosmetiikkapakkauksia, joten ideaa biohajoavista pakkauksista ei tarvinnut hakea kaukaa.

Olemme kumpikin tehneet väitöskirjan biomateriaaleihin ja kudosteknologiaan liittyen ja aloimme pohtia, voisiko omia tutkimusideoita hyödyntää biohajoavien pakkausten valmistamiseen. Kun tämä osaaminen yhdistettiin Petro Lahtisen ja Antti Pärssisen puukomposiittiosaamiseen, syntyi Sulapac materiaali.

– Siitä tarinamme sitten lähti. Nyt taistelemme muovijäteongelmaa vastaan. Miksi kaikki edelleen pakataan muoviin? Koska tähän asti ekologiset pakkaukset ovat olleet joko rumia tai vuotavia. Nyt yrityksemme Sulapac Oy tuottaa ensimmäisenä maailmassa ekologisia pakkauksia, jotka eivät vuoda, sanoi Haimi. Muotoilun merkitystä unohtamatta.

– Globaali pakkausmarkkina on valtava, useiden satojen miljardien eurojen arvoinen. Aluksi kysyimme kosmetiikka-alan suurilta toimijoilta, onko liikeideallemme heidän näkökulmastaan markkinoilla kysyntää? Useimmat vastasivat myöntävästi, ja nyt siis tähtäämme tuohon markkinaan ekopakkauksemme kanssa.

– Mielestäni akateemisen taustan vahvuus on juuri tutkimuksesta kumpuavien keksintöjen arvon ja myös niiden patentoinnin tärkeyden ymmärtäminen. Lisäksi näen väitöskirjan ikäänkuin ajokorttina: kun siinä on menty johonkin aiheeseen tosi syvälle, analogiaa voi myöhemmin soveltaa myös toisella alueella.

– Jos lähtee yrittäjäksi, tärkeintä mielestäni on epävarmuuden ja epäonnistumisen sietokyky. Sitä tarvitaan ainakin alkuvaiheessa varmasti. Positiivista taas oli huomata, että vaikka tietyssä vaiheessa jokin asiantuntemusalue olisi valikoitunut omaksi, esimerkiksi meillä kudosteknologiatutkimus, sieltä voi halutessaan hypätä jonnekin ihan muualle, kuten yrittäjäksi, ja menestyä myös siinä, päätti Haimi kannustavasti.

sampo

Tutkijasta yrityselämään

Sampo Sammalisto kertoi olleensa opintojen alusta alkaen kiinnostunut rationaalisesta lääkekehityksestä ja sen mukaisesti, tähtäimessä oli ollut tutkijan ura lääkekehitys­yhtiössä. Opinnot tohtorintutkintoa kohti ja samanaikainen työskentely tutkimusryhmässä olivat kulkeneet tavoitetta kohti tapaan, joka on biolääketieteessä hyvin yleinen. Erona oli kuitenkin se, että jo ennen väitöskirjan valmistumista Sammalisto huomasi, ettei tutkijan ura ehkä sittenkään ollut hänelle se läheisin vaihtoehto.

– Ainakin vielä omana opiskeluaikanani reilu kymmenen vuotta sitten akateemisissa ympyröissä elettiin täysin kuplassa: tutkijakontakteja oli kyllä ympäri maailmaa, mutta yritysmaailmasta ei yliopistossa tiedetty mitään, kertoi Sammalisto. Olin sentään ruvennut harkitsemaan yritysmaailmaan siirtymistä ja päässyt opintojen aikana myös harjoittelujaksolle yritykseen. Kesätyö bioalan konsulttiyrityksessä oli tuonut hyvää työkokemusta.

– Näissä töissä huomasin, että suuri osa akateemisista taidoista oli mahdollista siirtää konsulttimaailmaan, ja se oli positiivinen yllätys!

– Omien opintojeni loppuvaiheessa, perustamamme Bioentrepreneur Club kutsui bio- lääke- ja diagnostiikka-alan yrityksiä kylään kertomaan toiminnastaan. Näissä tilaisuuksissa opin alan yrityksistä paljon ja sain hyviä kontakteja. Heti väitöksen jälkeen aloitinkin sitten työt tutussa konsulttifirmassa, ja sen jälkeen olen edennyt urallani kansainvälisiin myynti- ja liiketoiminnankehittämistehtäviin eri organisaatioissa.

– Se ensimmäinen työpaikka akateemisen uran jälkeen on vaikein ja myös hyvin tärkeä valinta, sanoi Sammalisto. On tärkeä miettiä, millaista työtä itse haluaa. Netistä löytyy nykyään paljon tietoa eri vaihtoehdoista mm. Finland Health-sivustolta, Healthtech Finland, Suomen bioteollisuus ja Lääketeollisuus ry:n sivuilta. Lisäksi myös ilmaista TE-keskusten ammatinvalintaohjausta kannattaa käyttää hyväksi.

– Miten sitten saan sen, mitä haluan? LinkedIn on tärkeä verkostoitumistyökalu, ja on hyvin opettavaista tehdä siihen itsestä hyvä profiili. Monet työnantajat ja rekrytoijat katsovat profiileja rekrytoidessaan uutta työvoimaa. Suosittelen myös lukemaan kirjan tai kaksi työnhausta, ilman näitä vinkkejä voi olla vaikea erottautua työnhakijoiden massasta.

– Ylipäätään on tärkeä pysyä ajan hermolla ja seurata, mitä on tarjolla. Oikotielle ja Monsteriin asetetut hakuagentit auttavat siinä työssä. Tällä hetkellä luonnontieteilijöiden työtilanne on itse asiassa yllättävän hyvä erityisesti jos lääke- ja diagnostiikka-alan asiantuntija- ja myyntitehtävät kiinnostavat, kannusti Sammalisto lopuksi.

niko

Kemistin monipolvinen urapolku

Thermo Fisher Scientific Oy:n tuotekehityskemisti Niko Ekholm kertoi, että kemia oli kiinnostanut jo lukiossa, joten lukion jälkeen hän oli aloittanut laboratorioanalyytikon opinnot Metropolia ammattikorkeakoulussa.

– Halusin niin pian kuin mahdollista alan töihin yritysmaailmaan ja toisen opiskeluvuoden jälkeen pääsinkin kesätöihin Neste Oilille. Seuraavana kesänä sama homma toistui, ja sen jälkeen tein Nesteelle myös kandidaattitutkintoa vastaavan AMK:n opinnäytetyön. Seuraavana vuonna pääsin sitten erillisvalinnalla Helsingin yliopistoon tähtäimessä maisterin tutkinto.

Ennen maisteriopintoja Ekholm sai kuitenkin tarjouksen amerikkalaisesta öljyalan konsulttiyrityksestä ja työskenteli siellä vuoden verran täysipäiväisenä.

– Pystyin jatkamaan Baker Hughesilla osa-aikaisesti myös aloitettuani maisteriopinnot ja olin tilaisuudesta hyvilläni, koska yleensä osa-aikaisia töitä ei ole mahdollista tehdä opintojen ohella yliopistoa lukuunottamatta.

– Töiden loputtua Baker Hughesilla pääsin tekemään maisteriopintojen pro gradu -työn Nesteelle ja vielä sen jälkeen sinne myös kesätöihin viimeisen kerran, sillä Neste ei ota kesätöihin jo valmistuneita.

– Aloitin Thermo Fisher Scientificillä aiemmin laboratorioteknikkona, vaikka silloin olin maisteripapereilla kyseiseen työhön jo vähän ylikoulutettu. Viime vuonna sitten haettiin koulutustani vastaavaa tuotekehityskemistiä ja sain paikan, kertoi Ekholm tyytyväisenä

– Olen siis tehnyt monenlaisia hommia ja koen, että kaikesta työ­kokemuksesta on ollut hyötyä. Verkostoitumisella vaikka LinkedIn:n kautta on ollut työn saantiin erittäin suuri merkitys. Muita hyviä väyliä verkostoitua ja välittää työpaikkoja ovat alalla toimivien ammattilaisten eri yhdistykset.

– Olen tyytyväinen koulutuspakettiini AMK ja maisteriopinnot, ja koen, että siinä oli minulle sopivasti labraa ja teoriaa. Diplomi-insinööri ei olisi ollut minun juttuni, enkä olisi yhtä kätevästi päässyt siirtymään AMK:sta Aaltoon kuin pääsin yliopistolle. Tällä paketilla pääsen hakemaan suurta osaa kemistin paikoista, totesi Ekholm lopuksi. •

teksti Katri Pajusola • Kuvat Veikko Somerpuro

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.