helenaherttuainenPuu pistää miettimään

Nyt sen jo voi kuulla. Uusi kasvukausi on hyvässä vauhdissa ja puut kasvavat kohisten. Havupuilla käynnistyy ensin pituuskasvu ja sitten paksuuskasvu.

Kasvu alkaa toukokuussa ja päättyy pituuden osalta kesä-heinäkuun vaihteessa. Paksuus­kasvu päättyy reilua kuukautta myöhemmin. Kasvukausi on vain noin 10 viikkoa. Tänä aikana Suomen metsät kasvavat yli 100 milj. m3 eli

  • viikossa yli 10 000 000 m3
  • päivässä 1 400 000 m3 tunnissa 59 500 m3
  • minuutissa 990 m3
  • sekunnissa 17 m3

Puuston kasvu pysytteli vuosikymmeniä, aina viime vuosisadan alusta lähtien, noin 55 miljoonassa kuutiometrissä vuodessa, kunnes kasvu alkoi nopeasti lisääntyä 1970-luvulla. Kaksi kolmasosaa metsien kasvun lisäyksestä kangasmetsissä on metsänhoidon ja metsien käsittelyn seurausta. Kolmannes kasvun lisäyksestä selittyy ympäristönmuutoksilla, erityisesti entistä lämpimämmillä kasvukausilla. Metsien kasvun vuosikymmenet näkyvät myös kokonaispuun määrässä, vaikka myös hakkuut ovat lisääntyneet. Puuston määrä oli 1920-luvulta aina 1970-luvulle noin 1 400 milj. m3. Nyt puuston kokonaismäärä on 2 400 milj. m3 ja kasvaa edelleen. Luonnonvarakeskuksessa on käynnissä Metsä 150 -projekti, jossa tutkitaan, miten talousmetsien kasvua ja puuntuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa kannattavasti sekä kestävästi. Näköpiirissä on metsien kasvun nostaminen jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarvitsee sitoutumista ja konkreettisia toimenpiteitä. Lisäksi mukana on aimo annos politiikkaa sekä erilaisia laskelmia ja vertailuja. Suomen tavoite on 80–95 %:n päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Metsien hiilensidontakyvyn arvioinnin osalta on Euroopan komissiosta esitetty mallia, jossa tarkastellaan metsien pinta-alaa ja aiempaa käyttöä. Tällaiselle tarkastelulla Suomen kiireellä kasvavat metsät muuttuvat hiilen lähteeksi, koska hakkuut olivat vertailukautena 1990–2009 alhaisemmat kuin nyt. Todellinen hiilensidontakyky pohjautuu kuitenkin metsien kasvuun sekä puuhun ja puutuotteisiin sitoutuneeseen hiilen määrään.

Fossiilisista polttoaineista pyritään eroon ja niitä korvataan biopolttoaineilla. Ilmakehä ei tarvitse ainuttakaan uutta fossiilisten polttoaineiden hiilitonnia. Hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaan metsäpohjaisen bioenergian lisäämisellä on keskeinen rooli Suomen päästövähennystoimissa vuoteen 2030 saakka. Strategian mukaan metsien vuotuiset hakkuut lisääntyvät nykyisestä noin 66 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon.

Puu sitoo hiiltä myös lopputuotteena. Tosin käyttökohteella on oleellinen merkitys. Polttopuuna puun hiili palaa nopeasti takaisin ilmakehään, pahveilla ja papereillakin on melko lyhyt kiertoaika. Sen sijaan puurakennukset ovat aivan ylivertaisia hiilensidontavarastoja. Puurakennuksissa hiili sitoutuu vuosikymmeniksi, jopa sadoiksi vuosiksi. Puurakentamista kannattaisi tästäkin syystä lisätä huomattavasti. Julkisten tilojen hirsirakentamisesta on hyviä kokemuksia, ja niistä masentavista homekouluista ja -päiväkodeista aivan riittävästi huonoja. Puu pistää miettimään. •

Helena herttuainen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.