Maarit_loiskekoski

Etätyö tuo joustoa elämään

Kolmannes akavalaisista tekee säännöllisesti etätyötä. Muuramelainen metsänhoitaja Maarit Loiskekoski on yksi heistä.

Loiskekoski aloittelee etätyöpäiväänsä kakkoskodissaan Järvenpäässä. Yleensä hänen etätyöpisteensä sijaitsee varsinaisessa kodissa Muuramessa. Sateinen elokuun aamu ei houkuttele kävelylle Tuusulanjärven rantaan. Loiskekoski on työvireessä ilman erityisiä etäpäivän aamurutiinejakin.

– Pyrin pitämään etäpäivinä saman työrytmin kuin toimistopäivinä. Avaan koneen kahdeksan ja yhdeksän välillä ja päätän työpäivän neljän maissa. Sen jälkeen on koko ilta aikaa itselle ja perheelle, Loiskekoski kuvailee.

Ympäristöministeriössä metsäasioista vastaavana neuvottelevana virkamiehenä työskentelevän Loiskekosken varsinainen työpiste on Helsingin Aleksanterinkadulla. Järvenpäästäkin sinne on junalla ja kävellen 50 minuutin matka. Etätyömahdollisuutta Loiskekoski arvostaa kuitenkin eniten siksi, että hän pääsee useimpina viikkoina matkustamaan kotiinsa Keski-Suomeen jo torstai-iltana.

– Kun koti on 250 kilometrin päässä työpaikasta, antaa etätyö mahdollisuuden olla enemmän aviomiehen kanssa, Loiskekoski iloitsee.

Päivä viikossa tavoitteena

Maarit Loiskekoski pyrkii tekemään etätyöpäivän aina perjantaisin. Noin kolme kertaa kuukaudessa tämä onnistuu. Joskus perjantaille osuu kokouksia kotimaassa tai Brysselissä, jolloin etäpäivä jää pitämättä.

Etätyöpäivinä Loiskekoski lukee usein erilaisia raportteja tai tekee keskittymistä vaativia kirjoitustöitä, kuten laatii lausuntoja.

– Keskittymisrauha on yksi etätyön hyviä puolia, vaikka viihdyn työpaikan monitoimitilassakin. Työajan käyttö on etätyössä tehokkaampaa. Etätyöpäivä on myös hyvä sähköpostien vastaus- ja siivouspäivä, Loiskekoski naurahtaa.

Työnantaja kannustaa

Julkisen sektorin akavalaisista vain viidennes tekee säännöllistä etätyötä, yksityisellä sektorilla lähes puolet. Valtionhallinnossa kannustetaan kuitenkin käyttämään etätyömahdollisuutta.

Valtioneuvosto laati äskettäin uudet etätyöohjeet ministeriöille. Ohjeiden tavoitteena on yhdenmukaistaa etätyön tekemisen käytäntöjä. Etätyöpäivien määrää ei ole ohjeissa rajoitettu. Ympäristöministeriössä suositus on kaksi päivää viikossa.

– Ympäristöministeriö on suhtautunut jo pitkään myönteisesti ja joustavasti etätyön tekemiseen, Loiskekoski kiittelee.

Esimies ja virkamies sopivat keskenään etätyön tekemisestä ennen etätyön aloittamista ottaen huomioon valtionvarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian etätyöstä antamat ohjeet. Ympäristöministeriössä apuna käytetään etätyön muistilistaa, jonka kohdat käydään läpi. Varsinaista kirjallista etätyösopimusta ei tarvitse tehdä.

Tärkeintä on olla tavoitettavissa virka-aikana. Jokainen etätyöläinen huolehtii luonnollisesti tietoliikenneyhteyksistään kotona tai muussa etätyöpisteessä.

Etätyön tekemispaikkaa ei tarvitse enää määritellä. Etätyö onnistuu monessa muussakin paikassa kuin kotona. Esimiehellä on kuitenkin oikeus tietää, missä etätyötä tehdään ja ottaa kantaa etätyöpaikan soveltuvuuteen.

Työtapaturmavakuutuksen ehdot muuttuivat viime vuonna ja nyt vakuutus korvaa työssä sattuneet tapaturmat työntekopaikasta riippumatta. Aikaisemmin etätyöpiste oli nimettävä juuri vakuutusturvan kattavuuden vuoksi.

Etätyön ainoaksi huonoksi puoleksi Loiskekoski nimeää it-yhteydet. Yleensä ne toimivat sujuvasti, mutta pari–kolme kertaa vuodessa työpaikan ulkopuolelta ei pääse käsiksi tiedostoihin ja sovelluksiin. Juuri niin kävi sattumalta haastattelupäivän aamuna.

– Kokouksissa olen mielelläni aina paikan päällä. Lyncin tai muun etäyhteyden kautta keskustelusta jää kuitenkin aina hieman ulkopuoliseksi, Loiskekoski perustelee. •

markku_kauppinen

Tuusulan kunta kannustaa etätyöhön

Vain viidesosa kuntien akavalaisista työntekijöistä tekee säännöllistä etätyötä. Tuusulan kunta haluaa edistää etätyön yleistymistä.

Tuusulan elinkeinopäällikkö Marko Kauppinen liikkuu paljon ja vikkelästi ympäri Tuusulaa ja Uuttamaata. Hänelle työn tekeminen muun muassa kahviloissa on tuttua. Kauppinen ilahtui, kun huomasi kaksi vuotta sitten kunnan palvelukseen tultuaan, että Tuusula kannustaa työntekijöitään etätyöhön.

– Etätyön mahdollisuudesta on tiedotettu aktiivisesti esimiehille ja henkilöstölle. Kuntaan on myös laadittu uudet, joustavat etätyöohjeet. Yksi etätyöpäivä viikossa onnistuu hyvin, työtehtävistä riippuen tietysti. Etätyö saa ihmiset tekemään töitä enemmän ja paremmin, sillä jokainen voi hakea itselleen parhaiten sopivat työtavat, Kauppinen uskoo.

Kauppinen pohtii jopa sitä, tarvitaanko jatkossa kunnantaloa enää lainkaan, kun työ on joustavaa ja liikkuvaa. Kunnalla on muutenkin riittävästi kiinteistöjä hoidettavanaan.

– Etätyön edistyminen on paljolti luottamuskysymys työnantajan ja työntekijän välillä, Kauppinen tietää.

Tuusulassa ei ole käytössä allekirjoitettavaa etätyösopimusta. Etätyöpäivästä pitää kuitenkin ilmoittaa etukäteen esimiehelle, joka hyväksyy HR-järjestelmään tehdyn etätyövarauksen.

Työmatkan pituudella ei ole merkitystä etätyölupia myönnettäessä. Sen saa yhtä lailla kilometrin kuin 50 kilometrin päässä asuva.

Lähes ainoaksi hidasteeksi etätyön etenemiselle kuntapuolella Kauppinen nimeää yllättäen digitalisaation.

– Kunnissa käytetään paljon erilaisia it-sovelluksia. Esimerkiksi kaavoituksessa tietojärjestelmät ovat isoja. Joitain sovelluksia on vielä vaikeaa käyttää etäyhteyden päästä. Uusia sovelluksia kehitettäessä etäkäyttö jo huomioidaan.

Etätyötä myös kuntalaisille

Yli puolet Tuusulantyössäkäyvistä suuntaa aamulla kulkunsa etelään. Iso osa päivästä kuluukin ruuhkissa.

Tuore elinkeinopäällikkö haluaa helpottaa myös kuntalaisten elämää järjestämällä heille etätyöpisteitä eri puolille kuntaa. Toistaiseksi suunnitelma ei ole konkretisoitunut toiminnaksi, mutta Kauppinen on toiveikas melko nopeaankin etenemiseen.

–Eri puolilta kuntaa löytyy sopivia, tyhjiä kiinteistöjä. Tilaa pitää varata reilusti, sillä uskon etätyöpisteille olevan kysyntää. Kunnan ei tarvitse välttämättä itse vastata etätyöpisteiden pyörittämisestä, vaan sen voi hoitaa joku muukin toimija, Kauppinen visioi.

– Elinkeinopolitiikan näkökulmasta etätyöntekijät lisäävät kunnan elinvoimaa. He käyvät lounaalla ja kaupassa yleensä työpisteen lähellä. Etätyö onkin kaikkien etu, Kauppinen tiivistää.

 

Toimittajan kommentti:
Etätyö on ekoteko

Etätyö junnasi pitkään paikoillaan. Ensin siitä ajateltiin maaseudun pelastajaa, mutta etätyöstä taitaakin tulla koko yhteiskunnan pelastaja. Työteho paranee, kiire vähenee, raha jää omaan kuntaan ja perhekin kiittää. Etätyötä tekevät ihmiset ovat iloisempia!

Etätyö on järkevää myös ympäristön kannalta, sillä autolla liikkuminen vähenee. Kymmeniä miljoonia työmatkoja jää vuosittain tekemättä. Myös uusien toimistorakennusten rakentamistarve vähenee.

Etätyö on yksi vastaus myös avokonttoreiden ongelmiin. Ihmiset ovat erilaisia ja osa tarvitsee kunnon työrauhan, jotta työ olisi tehokasta.

Etätyön junnaamisen syynä oli paljolti luottamuspula. Suomalainen työkulttuuri ei vielä kymmenen vuotta sitten sallinut ”kotitöitä”. Näennäinen tehokkuus syntyi näyttämällä naamansa työpaikalla – tekipä siellä töitä tai ei. Myös työntekijäryhmien välillä oli kateutta, kuka saa tehdä etätöitä ja kuka ei. Työkulttuuri on onneksi muuttumassa. Tulokset ratkaisevat, eivät kellokortin lukemat.

Luottamusta puolin ja toisin lisäävät selkeät etätyöohjeet. Ne ovat myös työnantajan ja työntekijän turva. Olen ollut laatimassa 200 ihmisen organisaatioon etätyöohjeita ja -sopimusta. Tärkein oppi oli avoimuus. Ohjeet laaditaan luonnollisesti hyvässä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Kun etätyöhön annetaan tasavertaiset mahdollisuudet ja kaikki noudattavat samoja sääntöjä, ei etätyöpäiviään tarvitse piilotella.

Eläköön etätyö!

Markku Pulkkinen

 

teksti ja Kuvat Markku Pulkkinen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.