Kestävän liiton salaisuus löytyy luottamuksestamerli_juustila

Junat ovat lakossa ja kuuntelen radiota, jossa juontaja kyselee soittajilta mielipiteitä. Järkytyn asennetta, joka puheluista välittyy. “Työntekijät ovat vain ahneita ja liittopomot korjaavat potin”, “Suojatyöpaikkojaan puolustavat, kenkää kaikille” sekä “Liittykää tälle vuosituhannelle”. Jutut jatkuvat samanlaisena pitkään ja yhtään ainutta työntekijöitä puolustavaa puheenvuoroa ei kuulu. Suljen radion ja mietin, mitä on tapahtunut solidaarisuudelle eli koko ammattiliittoaatteen perustalle.

Wikipedia osaa kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi ammattiliiton tarkoituksen “Ammatti­liitto on järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja.” Omaan korvaan tämä kuulostaa hyvältä ja oikealta, joten mistä johtuu vihamielinen asenne liittotoimintaa kohtaan? Ovatko ihmiset unohtaneet sen perimmäisen viestin? Onko ammattiyhdysliike jäänyt viime vuosi­sadalle? Onko jäsenistön kuunteleminen unohtunut?

Populismin nousemisen myötä suomalaisiin on iskostunut käsitys siitä, että onnellisuus piilee siinä, että toisilla menee huonommin kuin itsellä. Tähän tuntuvat junalakkoa kritisoivat kommentitkin menevän. Tämä on lähtökohtaisesti ahdistava ajatus. Solidaarisuuden elvyttäminen voisikin olla yksi keino elvyttää koko maata pois lamasta. Tätä retoriikkaa on myös käytetty puhumalla yhteiskuntatalkoista, jolla tarkoitetaan kuitenkin työntekijöiden joustoa nykyisistä oloista. Nyt tarkoitan solidaarisuudella sitä, että iloitaan muiden menestyksen edessä ja autetaan niitä, jotka tarvitsevat apua, jotta hekin pääsevät elämänsä vaikeista hetkistä eteenpäin. Koko liittotoiminta perustuu solidaarisuudelle eli ne saavat apua, jotka sitä tarvitsevat. Ne taas, jotka eivät tarvitse apua, auttavat niitä, jotka tarvitsevat. Tämä tapahtuu todellisuudessa jäsenmaksujen kautta.

Ehkä Loimun olisi aika kertoa, mitä kaikkea hyvää liittotoiminta tuo ihmisille. Onnistuneet tarinat siitä, kuinka työntekijän oikeuksia on puolustettu ja kuinka elämä hymyilee jälleen, voisivat auttaa jäseniä tuntemaan oloaan hyödylliseksi osaksi koko isoa järjestelmää. Jokainen jäsen on arvokas juuri tästä syystä, koska kenenkään ei tarvitse olla oman onnensa seppä.

Tähän luottamukseen, että liitto auttaa, on myös aika rakentaa uusi liittomme Loimu. Uusi liitto pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä ja ensimmäiset vuodet kuluvat siinä, että kenttää kuunnellaan. Meidän ei tarvitse tehdä asioita “niin kuin on aina tehty” vaan nyt tehdään ne yhdessä ja omalla tavalla. Meidän tulee olla yhdessä solidaarisia toisia kohtaan, koska vain yhdessä liitto voi selvitä eteenpäin. Tämä myös tarvitsee luottamusta siitä, että liitolla on aina hyvät aikeet taustalla. Liitto ei halua jättää ketään yksin!

Työelämä muuttuu ja siksi myös liitto muuttuu sen mukana. Ensimmäisten vuosien haasteena tulee olemaan jäsenistön tarpeiden tunnistaminen ja sen mukaan toiminnan muokkaaminen. Pätkätyöt, perheen ja työn yhdistäminen, eläkeiän nosto, itsensä työllistäminen ja kilpailukykysopimukset ovat vielä pitkään puheenaiheina ja Loimun tulee olla myös mukana tuomassa omaa kantaansa esiin jäsenistön äänitorvena. Sen ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä isoksi ja etäiseksi liitoksi, vaan haluan itse olla tekemässä Loimusta yhteisöä, jonka jokainen jäsen tietää olevansa arvokas osa liittoa. •

merli juustila

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.