sask

SASK vie ay-osaamista kehittyviin maihin

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK edistää kehittyvien maiden ammattiliittojen toimintaedellytyksiä. Loimu on SASK:in jäsenenä mukana kehitysyhteistyössä.

Työntekijöiden oikeuksien parantamiseen tähtäävä solidaarisuuskeskus perustettiin vuonna 1986. Aluksi mukana oli SAK:n jäsenliittoja. Vähitellen mukaan tuli myös STTK:n ja Akavan liittoja. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto liittyi SASK:iin ensimmäisenä akavalaisena liittona vuonna 2003. YKL oli alussa mukana Amazonasin pienviljelijöiden asemaa parantavassa hankkeessa.

SASK:in jäseninä on tällä hetkellä kaksi keskusjärjestöä (SAK ja STTK) ja 37 ammattiliittoa. Jäsenliitot kattavat noin 80 prosenttia järjestäytyneestä työvoimasta.

– Globalisaatio on lisännyt ammattiliittojen kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ja olemme saaneet viime vuosina uusia jäseniä myös akavalaisista liitoista. Monikansalliset yritykset työllistävät ympäri maailman ja on suomalaistenkin työntekijöiden etu, että työntekijöiden oikeudet ovat kaikkialla hyvällä tolalla, SASK:in toiminnanjohtaja Janne Ronkainen painottaa.

– Kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta on ihmisarvoinen työ, josta saa riittävän palkan elämiseen. Työn on myös oltava turvallista.

Ronkaisen mielestä parhaiten työoloja valvoo työpaikoilla toimiva, itsenäinen ammattiliitto.

– Tuemme kehittyvien maiden ammattiliittoja, jotta ne pystyvät parantamaan työntekijöiden oloja ja asemaa. Vahvistunut ay-liike pystyy vaikuttamaan yhteiskuntaan laajemminkin, esimerkiksi kehittämällä työlainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työturvallisuutta, ja sitä kautta edistämään yhteiskunnallista vakautta, Ronkainen sanoo.

Hyvänä esimerkkinä on Filippiinit, jossa valmistellaan parhaillaan lakia, joka oikeuttaisi julkisen alan työntekijäliitot neuvottelemaan valtion kanssa työehdoista ja palkoista. Uusi laki vaikuttaisi miljoonien filippiiniläisten asemaan.

Pitkäjänteistä työtä

Ammattiliittojen perustaminen epävakaissa yhteiskunnissa on pitkäjänteistä, joskus vaarallistakin työtä. Onnistumiset kuitenkin kannustavat eteenpäin. SASK:in ja sen sisarjärjestöjen tuella esimerkiksi Latinalaisen Amerikan isoissa maissa, kuten Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa, on saatu aikaan toimiva neuvottelujärjestelmä.

– Teemme työtä kahdeksassa maassa, jotka sijaitsevat Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Pääkohdemaamme ovat Mosambik, Kolumbia, Filippiinit ja Indonesia. Olemme mukana noin 40 hankkeessa, SASK:in kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen kertoo.

Ronkaisella ja Vauhkosella on aikaisemmalta työuraltaan kokemusta sekä ammattiyhdistystoiminnasta että kehitysyhteistyöstä. Vauhkonen muun muassa toimi YKL:n opiskelija-asiamiehenä 2000-luvun alussa. Herrojen puheet työntekijöiden aseman parantamisesta tulevatkin sydämestä.

Pienikin panos auttaa

SASK:in vuosibudjetti on noin neljä miljoonaa euroa. Jäsenliittojen osuus rahoituksesta on vain kymmenesosa. Muu rahoitus tulee ulkoasiainministeriöltä ja erilaisista kampanjoista, kuten Nenäpäivästä.

SASK:in jäsenliiton yksittäisen jäsenen vuosijäsenmaksusta vain noin 25 senttiä käytetään kehitysmaiden ammattiliittojen tukemiseen. Ammattiliitot ja yksityishenkilöt voivat tukea SASK:in toimintaa myös suorin lahjoituksin.

SASK:in toimistossa Helsingissä työskentelee 11 henkilöä. Lisäksi SASK:illa on aluetoimistot Ecuadorissa, Filippiineillä, Intiassa ja Mosambikissa, joissa työskentelee neljä paikallista aluekoordinaattoria. He koordinoivat ja seuraavat hanketoimintaa alueilla. Hankkeissa SASK tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden sekä Saksan ja Hollannin solidaarisuuskeskusten kanssa. •

SASK:in toiminnan pääkohdemaat

• Filippiinit • Indonesia • Intia • Kolumbia • Malawi • Mosambik • Myanmar • Nepal

 

teksti ja kuva Markku Pulkkinen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.