peltoa

Tietoa ja uusia viljelykasveja

Afrikassa ilmastomuutokseen sopeudutaan maatalouden paremmilla tuotantomenetelmillä, paremmalla osaamisella ja monipuolisella viljelykasvien valikoimalla, sanoo tutkimusprofessori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta.

Niemi on työskennellyt Saharan eteläpuolisen Afrikan maatalouden parissa Luken FoodAfrica-ohjelmassa, joka on jalkautunut kuuteen Afrikan maahan kehittämään paikallista maataloutta tutkimuksen, koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen keinoin.

Hänen mielestään Afrikka ei ole ravinnontuottajana hyödyntänyt monipuolista luontoaan ja runsasta viljelykasvi- ja eläinlajistoaan. Maanosa on ollut tapetilla sään ääri-­ilmiöistä johtuvan ilmasto­pakolaisuuden takia.

– Ilmastopakolaisuuden taustalla on usein kuivuus, joka surkistaa sadon. Myös muut ääri-ilmiöt, kuten tulvat, tuhoavat satoa tai heikentävät ruokahuoltoa. Ruoan loppuessa ihmisten on lähdettävä liikkeelle, kun heillä ei ole enää ruokaa tai keinoja tuottaa sitä.

Tilanne ja ongelmat vaihtelevat jyrkästi Afrikan alueiden välillä, mutta Niemen mielestä yhteisenä perusongelmana on maanosan satotason mataluus ja maanviljelyn heikko tuottavuus.

– Aasia pääsi vuosikymmeniä sitten mukaan maatalouden modernisointiin ja vihreään vallankumoukseen. Afrikassa vastaava muutos on kuitenkin monin paikoin jäänyt toteutumatta, Niemi sanoo.

Muualla maailmassa maatalouden satotasoja on saatu nostettua koneellistamalla tuotantoa ja hyödyntämällä kemiallisia tuotantopanoksia – mutta usein ympäristön kannalta kestämättömällä tavalla. Afrikassa olisi mahdollisuus pyrkiä intensiiviseen maatalouteen ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

– Afrikassa olisi mahdollisuus pyrkiä intensiiviseen maatalou­teen ihmisten ja ympäristön kannalta kestäävällä tavalla, Luken tutkimusprofessori Jarkko Niemi arvioi.
jarkkoniemi

Paikallista osaamista

Viljelijöiden osaamista, viljelytapojen tuntemusta ja eläinten hoitoa voidaan parantaa tiedottamalla ja kouluttamalla. Samalla jalkautetaan entistä tuottavampia viljelyn ja karjanhoidon menetelmiä. Osaamisen ja kapasiteetin vahvistaminen on tärkeää ruokaturvan parantamiseksi.

FoodAfrica-ohjelmassa koulutettiin paikallisia vapaaehtoisia viljelijöitä, jotka sitten toimivat toisten viljelijöiden kouluttajina.

– Kuivuus on iso haaste. Monilla alueilla Afrikassa on valtavat vesivarat, joita ei ole saatu hyödynnettyä. Keinokastelu olisi yksi vaihtoehto lisätä ruoan tuotantoa kuivuuden vaivaamilla alueilla, mutta se vaatii investointeja ja voi aiheuttaa uusia ongelmia, kuten nostaa maaperän suolapitoisuutta.

Tärkeää on vahvistaa maatalouden kykyä sopeutua vaihteleviin sääoloihin esimerkiksi valitsemalla kullekin alueelle parhaiten sopivat viljelykasvit ja -lajikkeet.

– Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua viljelykasvien valinnoilla ja viljelemällä monipuolisesti erilaisia kasveja – esimerkiksi viljelemällä kasvilajeja, jotka kestävät kuivuutta aikaisempia paremmin. Myös satoisuutta ja taudinkestävyyttä voidaan nostaa kasvinjalostuksen keinoin.

Kasvien riittävä ravinteiden saanti on sekin tärkeää. Ravinnekiertoa voidaan parantaa myös hyödyntämällä biotalouden prosesseja, esimerkiksi viljelemällä kasveja, jotka sitovat typpeä maahan ja kierrättämällä ravinteita.

– FoodAfrica -hankkeen yhteydessä on havaittu, että maaperästä voi puuttua muutakin kuin pääravinteita, kuten hivenaineita. Niiden puute voi aiheuttaa hiljaista nälkää, jossa ravintoa on riittävästi, mutta se on joko liian yksipuolista tai ravintoköyhää, Niemi sanoo.

– Myös eläintuotannossa voidaan nostaa tuottavuutta. Senegalissa tehdyssä FoodAfrican tutkimuksessa uusilla roturisteytyksillä ja hyvällä hoidolla yllettiin jopa seitsenkertaiseen maitotuotokseen seebuhärkään verrattuna. Toisaalta seebu kestää paremmin karuja olosuhteita kuin pitemmälle jalostetut roturisteytykset.

Haasteena resurssien puute

Resurssien puute rajoittaa pienviljelijämuotoisen maatalouden tuottavuuden parantamista.

– Vaikka tietoa olisi, panoksia kehittämiseen ei välttämättä ole. Tuotantopanosten puute yhdessä äärimmäisen kuivuuden tai rankkasateiden kanssa on vaikea yhtälö ja lienee tärkeä syy ilmastopakolaisuudelle. Tilanteen helpottamiseksi on käytettävä samanaikaisesti monia eri keinoja. Myös voimakas väestönkasvu lisää kilpailua viljelysmaasta ja voi altistaa eroosiolle ja metsä­kadolle, mikä puolestaan lisää maatalouden haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöiden edessä, Niemi sanoo.

– Tärkeää olisi vahvistaa valmiuksia selviytyä sään ääri-ilmiöistä ja kykyä sopeutua niihin. Naiset ovat tässä tärkeä kohderyhmä, sillä heillä on iso rooli Afrikan ruoantuotannossa ja heidän asemansa paraneminen heijastuu koko kotitalouden ruokahuoltoon. Esimerkiksi pienimuotoinen kaupallinen puutarhatuotanto voisi yhtäältä kohentaa ruokahuoltoa ja toisaalta tuoda perheille lisätuloja. •

Lue seuraavaksi ilmastopakolaisuusteeman juttu 4/4 tästä.

teksti Jussi-Pekka Aukia
Kuvat Luke, Ingimage

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.