07.06.2018

Evästauolla

Helena Herttuainen

metsateho

Digitalisaatiosta vauhtia metsätöihin

Pienistä tiedon puroista kasvaa iso tietokanta rajapintoineen, jonka varaan voidaan kehittää innovatiivisia palveluja.

Metsäteollisuuden ja Metsä­hallituksen yhteinen Metsäteho Oy ylläpitää tutkimusverkostoa ja toteuttaa hankkeita, joilla pyritään kehittämään ja tehostamaan kansallista puuhuoltoa. Tänä päivänä se merkitsee digitalisaatiota ja isoihin tietoaineistoihin nojautuvaa älykästä laskentaa.

Tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen uskoo, että digitalisaatio mahdollistaa kehityshyppäyksen korjuu- ja puutavaralogistiikan ja puutuotannon tehostamisessa. Samalla päästään myös uudistamaan puumarkkinoita.

Yhteisenä tavoitteena on luoda seuraavan sukupolven metsätieto­ekosysteemin perusta ensi vuoden loppuun mennessä. 2014 käynnistynyt projekti on edennyt vauhdikkaasti osana hallituksen bio­talous-kärkihanketta. Puun sähköinen kauppapaikka kuutio.fi käynnistyi jo tämän vuoden keväällä.

– Keskeistä uudessa digitaalisessa ekosysteemissä on alan yhteisen palvelualustan luominen eli eri lähteistä saatavan metsätiedon yhdistäminen, rikastaminen ja välittäminen toimijoiden käyttöön. Palvelualustan edellyttämä lainsäädäntö ja pelisäännöt on jo luotu, jotta kolmannet osapuolet voivat sitten rakentaa sen varaan käyttökelpoisia sovelluksia, Hämäläinen kuvaa.

– Kun metsistä kootaan nykyistä tarkempaa puusto- ja olosuhdetietoa, niin esimerkiksi puukaupat voidaan jatkossa tehdä pelkästään tämän tiedon varassa käymättä paikan päällä. Samoin metsätiedon täsmentymisen myötä hakkuusuunnitelmia voidaan muuttaa nopeasti maaston ja tiestön kantavuusolosuhteiden mukaan. Yhtenä tavoitteena on puuraaka-aineen täsmä­ohjaus eli koneet ohjataan reaaliajassa korjaamaan juuri haluttu määrä kulloisenkin tarpeen mukaisia tukkeja.

Täsmällistä tietoa voidaan kerätä metsässä toimivilla tuhansilla koneilla ja rekoilla, sanoo Jarmo Hämäläinen.
hamalainen

 

Dataa kertyy koko ajan

Metsästä ja sen pinnanmuodostuksesta saadaan jatkuvasti paikkatietoa sekä ilmasta tehtävällä laserkeilauksella että kahden tuhannen metsissä työskentelevän korjuukoneen tuottamana. Metsänkorjuussa luvut ovat suuria: Suomessa kasvaa kymmeniä miljardeja puita, joista kaadetaan päivässä noin miljoona. Puukauppoja tehdään vuosittain 100 000 ja ne jakautuvat noin 200 000–300 000 erilaiseen korjuualueeseen.

Metsäkoneet vastaanottavat ja keräävät tietoa työnohjausjärjestelmiensä välityksellä. Hakkuukoneen tuottaman puutavaratiedon yhdistäminen maastokarttatietoihin mahdollistaa esimerkiksi mahdollisimman kustannustehokkaan ajomallin valinnan seuraavassa työvaiheessa, jossa puutavara kuljetetaan metsästä tien varteen. Korjatun puutavaran tilavuuden määrittely on jo pitkään perustunut hakkuu­koneen keräämään runkokohtaiseen mittausdataan.

Vaikka metsäkoneilla kerätään jatkuvasti suuria määriä tietoa puustosta, sitä ei vielä hyödynnetä tehokkaasti esimerkiksi ilmasta tehtävän kartoituksen täsmentämiseen tai työjäljen laatuinventointiin. Parhaillaan testataan menetelmää, jossa hyödynnetään hakkuukoneella mitattavaa puutietoa laserkeilaukseen ja satelliittikuviin perustuvassa aluepohjaisessa puustotulkinnassa, Hämäläinen kertoo.

Meillä on myös laajempi isoja tietomassoja hyödyntävä hanke, jossa haetaan mahdollisia riippuvuuksia ilmalaserkeilaus- ja kasvupaikkatiedon, metsäkoneelta saatavan leimikkotiedon ja sahoilta saatavien tukki­röntgentietojen välillä. Pyrimme löytämään perusteita leimikoiden jalostusarvon ennustamiseen kaukokartoitus- ja kuviotiedon pohjalta.

Sovelluksia tulossa

Metsäkoneiden ja tukkirekkojen toiminnan sivutuotteena voidaan myös kerätä kuvaa ja muutakin sensoritietoa, jota tulkitsevilla älykkäillä järjestelmillä voidaan esimerkiksi havaita puustolle aiheutuneita vaurioita tai todeta ja paikallistaa metsäautotiessä olevia kunnostusta vaativia kohtia.

Hämäläinen nostaa konkreettiseksi esimerkiksi eri datalähteiden yhdistämisestä korjuukelpoisuusluokitteluhankkeen, joka on toteutettu ja tuotteistettu yhdessä järjestelmätoimittaja Arbonaut Oy:n, Metsä­keskuksen, metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen kanssa.

Korjuukelpoisuuskartoitus on tuotteistettu kuluvana vuonna noin neljälle miljoonalle hehtaarille eli reilulle kymmenennekselle maan metsäalasta. Tavoitteena on hillitä puuhuollon kausivaihtelua kartoilla, joista näkyvät ne alueet, joihin voidaan mennä korjaamaan puuta myös sulan maan aikana. •

teksti Jussi-Pekka Aukia
Kuva Jussi-Pekka Aukia, ShutterStock

Puunkorjuuta helpottamaan

Tuotteistamisvaiheessa olevan korjuukelpoisuuskartan tavoitteena on puuhuollon kausivaihtelun pienentäminen, sillä routa-ajan lyhentyminen ilmastonmuutoksen seurauksena aiheuttaa alan toimijoille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Kartta helpottaa sulan maan kohteiden löytämistä värjäämällä eri olosuhteisiin sopivat kohteet eri väreillä. Tummanvihreät kohteet ovat korjattavissa jopa kelirikkoaikana ja tummanpunaiset puolestaan vain talvella. Kartta on tuotettu Arbonaut Oy:n kehittämällä algoritmilla useista eri lähteistä saatavan mittaustiedon pohjalta.

metsateho

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.