07.06.2018

Evästauolla

Helena Herttuainen

piparia

Himmeli, hyasintti, pipari ja glögi

Nämä tuttuakin tutummat joulunsanat eivät ole alun perin suomalaisia.

Hyasintin nimi tulee ruotsin kautta latinasta, jonne se on saatu kreikan kielestä. Kreikan kielen hyákinthos tarkoittaa villihyasinttia. Vanha kreikkalainen taru kertoo Hyakinthos-nimisestä nuorukaisesta, jonka verestä kukan sanotaan syntyneen.

Vanhimpana joulukukkanamme pidetty hyasintti alkoi yleistyä 1800-luvun lopulla. Hyasintti oli tuolloin lähes ainoa kasvi, joka voitiin meillä saada talvellakin kukkaan. Erityisen ihmeellisenä pidettiin hyasintin suloista tuoksua.

Himmelin tapainen koriste on ollut tuttu muuallakin Euroopassa, ja sillä on juhlistettu sadonkorjuun päättymistä. Ruotsissa ja Suomessa himmelistä tuli kuitenkin joulukoriste. Sanan himmeli takana on ruotsin kielen taivasta merkitsevä himmel. Paikoin himmeliä on kutsuttu Suomessa myös olkikruunuksi.

Hehkuviiniä tai muuta kuumaa ja maustettua juomaa tarkoittava glögi on lainaa ruotsista. Ruotsin sana glögg pohjautuu sanaliittoon glödat vin eli ’hehkutettu viini’. Elias Lönnrot mainitsee sanakirjassaan vuonna 1874 saman juoman nimellä lökäri. Glögi-sanaa on alettu suomen kielessä käyttää 1900-luvun alkupuolelta lähtien. 1960–1970-lukujen vaihteesta lähtien glögistä on tullut koko Suomen jouluperinne.

Piparkakku on osaksi lainattu ja osaksi käännetty ruotsin sanasta pepparkaka. Alkuosa sanasta on peppar, joka tarkoittaa pippuria. Piparkakkujen alkuperäinen mauste olikin pippuri. Niitä makeutettiin jo varhain siirapilla ja hunajalla. Piparkakut olivat parempiosaisten herkkuja, kunnes niistä 1800-luvun lopussa tuli Suomessa ja Ruotsissa joululeivonnaisia.

Lähteet: Kotus.fi, Muistojen kasvit, Wikipedia

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.