07.06.2018

Evästauolla

Helena Herttuainen

graafi

Jätemassoista raaka-aineiksi

Maatalouden ravinnepäästöt on mahdollista muuttaa arvokkaiksi tuotteiksi ja energiaksi.

Tuoreen selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään tällä hetkellä huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Seurauksena on päästöjä veteen ja ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista.

Tilannetta pyrkii osaltaan korjaamaan ensi vuoden loppuun yltävä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön II -hanke, joka tähtää hallitusohjelman tavoitteeseen saada vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntien jätevesilietteestä vuoteen 2025 mennessä kehittyneen prosessoinnin piiriin vesistöille herkillä alueilla.

Luonnonvarakeskus koordinoi myös Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa innovaatioihin keskittyvää ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa, joka on yksi hallitusohjelman kiertotalouden kärkihankkeista.

Ohjelmassa rakennetaan yhteistoimintaverkostoja, käynnistetään ja tuetaan erilaisia hankkeita, tunnistetaan pullonkauloja ja jaetaan tietoa.

Parhaillaan on käynnissä noin 15 erilaista yhteishanketta, joiden takana on toimijoita startupeista ja yksittäisistä tiloista suurempiinkin yrityksiin. Niissä kehitetään menetelmiä biomassojen säilömiseen, yhdistelyyn ja separointiin sekä uudenlaisia biomassojen käsittelylaitteita.

Hankekoordinaattori Mikko Rahtola rohkaisee mukaantuloon.

– Hakijan ei tarvitse tuntea koko rahoituskenttää. Yhteydenotto idean kanssa koordinaattoriin riittää, jonka jälkeen voidaan arvioida sopiva etenemistapa ja rahoituslähde.

Kaikki voittavat ­­

Tehtävää riittää, sillä Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain yli 21 miljoonaa tonnia ravinteikkaita biomassoja, ja niistä yli 17 miljoonaa tonnia on kotieläintuotannon lantaa. Loppu on ylijäämänurmea, biojätettä, yhdyskuntien ja metsäteollisuuden jätevesilietettä sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Rahtola sanoo, että tavoitteena on keventää ympäristökuormitusta sekä edistää ravinteiden kierrätykseen ja uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää uutta osaamista. Näiden lisäksi tavoitteen a on luoda teknologiaa ja palveluja, joista syntyy työtä ja toimeentuloa.

Laajempi viitekehys on siirtyminen fossiilisista raaka-aineista kohti todellista biotaloutta ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Samalla luodaan lisäarvoa ja liiketoimintamahdollisuuksia nyt vähäarvoisten sivuvirtojen varaan.

– Pidämme tärkeänä ruoantuotannon huolestuttavan alhaisten ravinne- ja energiaomavaraisuuksien parantamista. Maatilojen energiatalouden parantuminen on iso asia, sillä jo pelkästään typpilannoitteiden valmistukseen kuluu Suomessa keskimäärin 17 prosenttia maatilojen energiankulutuksesta, Rahtola listaa tavoitteita.

– Toivomme hankkeen myös vähentävän maatalouden ja ympäristönsuojelun aikaisempaa vastakkainasettelua. Pyrimme siinä muuttamaan näiden lähinnä ympäristökuormituksena nähtyjen massojen käsittelyn liiketoiminnaksi, joka toisi maaseudulle työtä ja toimeentuloa.

Uusia tuotannollisia kokonaisuuksia

Rahtola muistuttaa, että bio- ja kierrätystaloudessa on aina katsottava kokonaisuutta, eikä vain laskettava perinteiseen tapaan jonkin yksittäisen sektorin kannattavuutta. Parhaat mahdollisuudet löytyvät nimenomaan sektorien rajapinnoilta.

– Vaikka lantoja kierrätetään toki jo nyt peltojen lannoitukseen, lanta on edelleen tiloille merkittävä kustannuserä. Käyttö biokaasun tuotantoon nostaisi sen arvoa, ja tämän tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen lannoitekäyttöön nostaisi arvoa edelleen. Tulevaisuudessa näemme yhä enemmän tuotannollisia kokonaisuuksia, joissa eri toimijat elävät toistensa sivuvirtoja hyödyntävissä symbiooseissa.

– Jotta tuotannolliset tarpeet ja biomassojen tarjonta kohtaisivat, tarvitaan myös uusia digitaalisia työkaluja. Kierrätyslannoitteiden käytön on oltava yhtä helppoa kuin kemiallisten lannoitteiden käyttö niin saatavuuden, hinnan kuin tasalaatuisuuden näkökulmista.

Rahtola arvioi, että kiertotalouden taloudellinen potentiaali on miljardiluokkaa. Samalla vahvistetaan maaseudun elinkelpoisuutta ja työllisyyttä. Lopullinen arvo riippuu kuitenkin jatkojalostuksen asteesta.

– Meillä on hyvät mahdollisuudet menestymiseen, sillä Suomi on pinta-alaltaan iso maa, jossa on paljon biomassoja, vesistöjä, ympäristö- ja digialan osaamista sekä ammattitaitoisia ihmisiä. •

teksti Jussi-Pekka Aukia
Infografiikka Luonnonvarakeskus

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.