07.06.2018

Evästauolla

Helena Herttuainen

vedessa

Korkeakoulut antavat eväitä yrittäjyyteen

Yrittäjyyteen törmää korkeakouluissa yhä useammin. Kaikista opiskelijoista ja tutkijoista ei pyritä tekemään yrittäjiä, vaan opettamaan yrittäjämäistä toimintatapaa.

Kun 1990-luvun alkupuolella aloitin opiskelun biokemian saloihin, yrittäjyydestä ei puhuttu halaistua sanaa. Kursseilla ei käsitelty keksintöjä, patentteja tai tuotekehitystä. Yritykset haluttiin pitää erillään akateemisesta maailmasta. Muistan, kuinka opiskelukaverini mietti, saisiko luvan mennä tekemään pro gradu -työn yritykseen.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut ihan toiseksi. Nyt niin perus- kuin jatkotutkinto-opiskelijat opetetaan pitsaamaan, heidän ideoitaan sparrataan ja yrittäjämäisen ajattelun siemeniä kylvetään itämään.

Akateemiset poterot ovat auenneet. Harjoitustöitä ei tehdä vain opettajan antamasta materiaalista, vaan monen eri alan opiskelijat kootaan yhteen ratkomaan yritysten antamia haasteita. Myös tutkimusta rahoittavat tahot haluavat valjastaa tutkimuslaitosten osaamisen yritysmaailman käyttöön.

Lisää pöhinää

Yrittäjyyden tukeminen on tullut pysyväksi osaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa. Erot eri korkeakoulujen välillä ovat kuitenkin suuret. Se selviää vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä selvityksestä. Ammattikorkeakoulut ovat vielä yliopistoja edellä, mutta yliopistoissa tahti näyttää kiihtyvän. Startup-roihua halutaan ruokkia akateemisten osaamisella.

Korkeakouluissa yrittäjyystaitoja voi kartuttaa yksittäisistä kursseista pääaine- tai maisteritason opintoihin saakka. Osassa ammattikorkeakouluista yrittäjyysopinnot ovat jo osa pakollisia opintoja. Tohtorikoulutuksessa yrittäjyyttä voi opiskella joko yrittäjyyteen keskittyvissä tohtori­ohjelmissa tai erillisissä opintojaksoissa.

Usein ajatellaan, että yrittäjyys­opinnot ovat tarkoitettu vain yrityksen perustamista suunnitteleville. Yrittäjämäisen toimintatavan merkitystä ei aina ymmärretä laajemmin työllistymisen kannalta.

Yrittäjyyden tukeminen ei näy vain erilaisten yrittäjyysaiheisten kurssien tarjonnan lisääntymisenä. Se ilmenee “pöhinän” synnyttämisenä. Useissa korkeakouluissa on satsattu tiloihin, jotka mahdollistavat pöhinän aikaan saamisen. Opiskelijoille ja tutkijoille tarjotaan mahdollisuutta satunnaiseen kohtaamiseen. Porukka pyritään saamaan pois perinteisistä neuvotteluhuoneista avoimempaan ympäristöön, jossa vaikka ohikulkijalta voi kysyä mielipidettä oman tuotteen tai palvelun tarpeellisuudesta.

Ideoita pyritään löytämään erilaisten kilpailujen avulla. Liikeideakiihdyttämöissä ideat altistetaan kommenteille ja startup-maailmaa tuntevat mentorit antavat apunsa, jotta ideoista jalostuisi toteuttamiskelpoisia. Tiimin muodostukseen kiinnitetään huomiota, koska hyvät ideat ilman toimivaa tiimiä jäävät usein pelkästään hyviksi aikeiksi.

Yrittäjyys ei ole esillä vain korkeakoulujen taholta. Myös opiskelijat ovat innostuneet asiasta ja perustaneet opiskelijavetoisia yrittäjyysyhteisöjä. Niitä toimii jo lähes kaikilla kampuspaikkakunnilla. •

teksti Maarit Jokela, kuva Henri Luoma / www.hlp.fi

Kirjoittaja toimii Oulun yliopistossa innovaatioasiamiehenä hoitaen tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamista.

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.