soja

Taistelu työajoista

Työajat ovat kuin sateenvarjo, jonka alla voidaan sopia monia järjestelyjä. Työaikalain uudistamishanke kuitenkin kariutui keväällä.

Työaikalain uudistamisessa ristiriidat tulivat monelta suunnalta: työnantajat, työntekijät ja yrittäjät olivat erimielisiä. Lopuksi myös työministeri Jari Lindström pettyi riitaisaan lopputulokseen. Uudistuksessa oli tarkoitus luoda malli nykyistä paljon vapaammasta työaikamallista.

Mitä tulevaisuuden tavasta tehdä töitä arvioi työaikakulttuureista väitöskirjan tehnyt yhteiskuntatieteiden tohtori Soja Ukkola?

– Vaikka paljon esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden keskuudessa keskustellaan aina vain joustavammista ja joustavammista ratkaisuista, normaalityöajan malli säilyy myös. On vaikea kuvitella esimerkiksi sairaalaa, jossa työaikojen vapaus kukoistaisi.

Ukkola väitteli marraskuussa 2016 Lapin yliopistossa tutkimuksellaan Koodattu aika, Ristiriitaisuuksien aikakulttuurit tietotyössä. Väitöskirjan aineiston hän keräsi havainnoimalla IT-alan yritystä, joka sai tutkimusnimekseen Software Systems. Vuonna 2004–2005 kerätty aineisto on edelleen ajankohtainen, sillä se osui hedelmälliseen murroskauteen. Väitöksen jälkeen Ukkola on jatkanut aiheen parissa tutkijana Oulun yliopistossa. Muutostakin on, sillä aineiston keräämisen aikoina usein julkisuuskuvassa IT-alaa pidettiin vielä pizzan ja cocacolan voimalla käynnissä pysyvien nuorten miesten alana.

Vapaasti vai normaali-työajalla?

Monta mielenkiintoista esimerkkiä yrityksen työaikakulttuurissa tuli esiin Ukkolan tutkimuskohteessa. Software Systemsissa tapahtui tutkimusajanjakson alussa työaikashokki. Oli totuttu periaatteessa vapaisiin työaikoihin. Sitten uudistus toi toimistotyöajan kahdeksasta neljään, jossa oli liukumaa tunti varhaisempaan ja myöhempään.

Miten sitten kävi? Kun edes johto ei sitoutunut noudattamaan perinteisiä työaikoja, palattiin nopeasti vanhaan. Olihan moni esimerkiksi biologiseen kelloonsa vedoten tottunut tekemään töitä vielä myöhään illalla tai jopa yöllä. Softwaresystemsiläiset ihmettelivät itsekin, miten oli mahdollista, että työt kuitenkin päivittäisestä ”hermohärdellistä” huolimatta tulivat tehdyiksi. He venyivät ja auttoivat toisiaan.

Työajan noudattamisessa on monenlaisia muunnelmia. Samassa yrityksessä kaksi eri johtajaa saattaa vaatia päinvastaista tapaa. Toinen katsoo tuntien perään ja toiselle on tärkeää se, että työt tulevat tehdyksi. Erilaisessa asemassa ovat yrityksetkin. Ukkola on jäänyt pohtimaan, missä kaikessa työntekijät joustavat ajan lisäksi.

– Työajasta on tullut yhä henkilökohtaisempi asia. Software Systemsissä ei kyselty toisten työaikojen perään. Siitä huolimatta työntekijät olivat riippuvaisia muiden aikatauluista, jotta isokin kokonaisuus saatiin valmiiksi.

Korkeasti koulutetut asiantuntijat ovat ryhmä, joka noudattaa muita vapaampia työaikoja. Etätyöstäkin puhuttiin paljon jo kaksi vuosikymmentä sitten, mutta nyt se alkaa olla kasvavaa työaikakulttuuritodellisuutta. Esimerkiksi päivän bussilakko pääkaupunkiseudulla ei aiheuta kaaosta, koska tuhannet jäävät kotiin tekemään töitä. Työaikakulttuurien muutos menee työelämän ja yhteiskunnallisen muutoksen mukana. Matka maataloudesta teollisuusyhteiskunnan kautta jälkiteolliseen ja palveluyhteiskuntaan on pitkä, mutta siinä missä maataloustöissä kiire syntyi heinänteon aikaan, nyt se tulee tilausruuhkasta.

Asiantuntija-ammattien urakat ja paineet saattavat esiintyä siten, että ylityötunteja ja vapaa-ajalla työskentelyä ei kirjata. Ukkola kertoo esimerkin. Software Systemsissä toinen työparista ei kirjannut tuntejaan ja oli aina kaikkien tavoitettavissa. Syntyi vaikutelma, että tehtävää pystyi hoitamaan yksi henkilö. Toinen työntekijä osa-aikaistettiin ja lopulta irtisanottiin. Korvauksetonta työtä tehnyt työpari katui.

Työaika muun muutoksen vanavedessä

Pitkään työelämän kehittämistä tehnyt Saija Koskensalmi pitää muutosta juuri nyt suurena. Digitaalisuuden ja tekoälyn suunnasta on vielä vaikea sanoa kovin paljoa, vaikka se tulee vaikuttamaan paljon myös työelämän aikakäsitykseen.

– Työtä tehdään yhä enemmän globaalissa ympäristössä, yhteiskunta on yhä enemmän 24/7. Koskensalmi toimi pitkään Työterveyslaitoksessa ja nyttemmin Koulutusateljeen kautta. Työtehtäviä on ollut isoilla työelämän sektoreilla, kuten kunnissa ja yliopistoissa. Uutta mallia tehdä työtä joustavammin on tutkittu paljon.

– Työaikakulttuuri, jossa on joustava työ ja vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, lisäävät hyvinvointia ja terveyttä. Samalla ne vähentävät sairauslomia ja työkyvyttömyysriskiä. Työaikakulttuurien muutos ei synny helpolla ja siitä keskustellaan työpaikkojen lisäksi kabineteissa.

– Uusia taitoja on pakko syntyä ja se vaatii sopimista. Miten tehdään etätyötä, miten matkatyötä? Monilla aloilla tärkeä kysymys on tavoitettavissa oleminen, miten se järjestetään ja miten se korvataan? Kuinka osaamme palautua ja muutenkin pitää yllä omaa hyvinvointiamme? Yksilöllinen vastuu uuden tyyppisessä työaikakulttuurissa näkyy myös suurempana vastuuna henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja työstä palautumisesta.

– Työhyvinvoinnin guru kertoi, kuinka hän osaa näistä asioista luennoida muille, mutta yhtä vähän osaa toimia itsensä kanssa. Jokaisen pitää oppia ratkaisemaan nämä kysymykset itse. •

teksti Tiina Huokuna
Kuva Kati Leinonen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.