07.06.2018

Evästauolla

Helena Herttuainen

vesitippa

Kuin pankkiin panisi

Suomalaisten luonnonvarojen arvo kasvaa väkisinkin lähivuosikymmeninä. Siksi niitä ei kannata myydä halpana bulkkina.

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teema-alueen johtava asiantuntija Janne Peljo tutkii energiaan ja ilmastoon liittyviä megatrendejä ja niiden vaikutusta tulevaisuuteemme. Niistä keskeisimpiä ovat ilmastonmuutos ja sen torjuminen sekä väestön räjähdysmäinen kasvu ja siitä johtuva kaupungistuminen. 

– Vuonna 2050 arvioidaan olevan jo yhdeksän miljardia ihmistä, joista 70 prosenttia asuu kaupungeissa. Kaupunkien rakennuskantaan ja liikenneinfrastruktuuriin tulevaisuudessa tarvittavien investointien määrä on samaa luokkaa kuin mitä ihmiskunta on historiansa aikana kaupunkeihinsa investoinut, Peljo linjaa. 

Tarvittavien resurssien löytäminen näihin investointeihin ja kasvaneen väkimäärän ruokkiminen on tulevaisuuden kohtalonkysymys, ja siinä suomalaisella biotaloudella ja biotalousratkaisuilla on selvä iskun paikka.

– Raaka-aineiden ehtyessä kaikkien luonnonvarojen tarve ja arvo lisääntyvät ja silloin vahvoilla ovat ne maat, joissa niitä pystytään hyödyntämään kestävästi ja kilpailukykyisesti, Janne Peljo sanoo.
peljo

Merkittäviä muutosvoimia 

Sitrassa on tunnistettu useita suomalaisten perinteisiin vahvuusalueisiin vaikuttavia game changer -tyyppisiä muutos­ajureita. Ilmastonmuutoksen torjumisen vauhdittama juoksu kohti uusiutuvaa energiaa ja fossiilisten polttoaineiden väistyminen on näistä tärkein. Toinen on kaupunkien merkityksen ja vaikutusvallan kasvu.

Tulevaisuuden megakaupunkeihin pakkautuu osaaminen, ostovoima ja liiketoiminta. Kaupungit kehittyvät kansallisvaltioita tärkeämmiksi taloudellisen aktiviteetin ajureiksi ja kansainvälisiksi kilpakumppaneiksi.

Liikenteen tulevaisuuteen vaikuttaa olennaisesti pyrkimys päästöjen ja resurssien käytön vähentämiseen. Tulevaisuuden infrastruktuurin kehitys sisältää myös teknologiahyppäyksiä, kuten nopeampia luotijunia ja hyperlooppeja.

Autojen sähköistymisen ohella povataan autonomisten ajoneuvojen ja niiden mahdollistaman yhteiskäytön tuloa jo 2020-luvulla. Syynä on parempi tehokkuus: yhden autonomisen ajoneuvon on laskettu poistavan liikenteestä 17 perinteistä autoa. Keskuksissa ja niiden välisessä liikenteessä valtaosa liikennesuoritteesta tehdään joka tapauksessa kiskoilla autonomisten ajoneuvojen vastatessa lähinnä matkasta lähimmälle rautatie- tai metroasemalle.

Lähivuosikymmenten investointimarkkinan koko on biljoonia eli tuhansia miljardeja euroja ja dollareita. 

Siinä älykkäät ja vihreät ratkaisut, kuten älykodit ja nollaenergiatalot, tulevat vääjäämättä tekemään esiinmarssin ja niiden kohdalla kiinnitetään huomiota paitsi käyttäjäystävällisyyteen ja tehokkuuteen, myös älykkääseen resurssien, kuten energian ja veden, käyttöön.

Lisäarvoa biotaloudesta

Kehitys kulkee kohti älykaupunkeja ja älykkäitä järjestelmiä, jotka toimivat linkittyneinä optimoiden kokonaiskuormitusta. Päästöjä aiheuttavista järjestelmistä ja aineista, kuten fossiilisista polttoaineista, pyritään samalla eroon. Kiinnostavin tulevaisuuden mahdollisuus on, miten biotaloudessa pystytään korvaamaan näitä fossiilipohjaisia tuotteita mahdollisimman suurella arvonluonnilla. 

Biopohjaiset ratkaisut energiantuotannossa eivät ole erityisen kiinnostavia, koska niiden kohdalla arvonluonti on suhteellisen vähäistä. Suomen kaltaisen tieto- ja teknologiaintensiivisen yhteiskunnan pitäisi sen sijaan olla kärkijoukoissa entsyymien, biokomponenttien ja muiden vastaavien korkean arvon materiaalien osaamisessa.

Esimerkiksi metsäyhtiö UPM:n Helsingin Meilahteen perustama Biokemikaalien innovaatioyksikkö on oikeansuuntainen esimerkki.

Pitää pyrkiä tuotteisiin, joiden tonnihinta on kymmeniä tai satoja tuhansia ja biotalouden menestystuotteiden pitäisi mieluiten olla painonsa arvoisia kullassa. Globaalit markkinat tulevat kasvamaan monilla nykyisillä vahvuusalueillamme. Mutta vaikka alemman lisäarvon biotuotteiden kysyntä kasvaa määrällisesti eniten, niiden rinnalla kysytään yhä enemmän myös korkean lisäarvon biotuotteita. Ja se on se markkinarako, johon meidän pitäisi pystyä iskemään.

Vahvan kasvun aloja ovat vihreät vähäpäästöiset rakennusmateriaalit, kuten puu ja puupohjaiset komposiitit ja CLT, joiden markkinan ennustetaan liki nelinkertaistuvan. Myös pakkaussektori kasvaa ja puupohjaisten pakkausmateriaalien osuus siinä. Puukuitujen kysyntää nostaa vielä puuvillan hinnan ennustettu kohoaminen tuotannon haitallisten ympäristövaikutusten takia.

Optio tulevaisuuteen

Miten tämä vaikuttaa suomalaisten luonnonvarojen – mineraalien ja biotalouden – arvoon? 

Jos katsotaan esimerkiksi maametallien, kuten litiumin tai kuparin, kysyntäennusteita, kaikki käyrät osoittavat koilliseen. Raaka-aineiden ehtyessä kaikkien luonnonvarojen tarve ja arvo lisääntyy ja silloin vahvoilla ovat ne maat, joissa niitä pystytään hyödyntämään kestävästi ja kilpailukykyisesti.

Luontoarvojen ja erityisesti kaivostoiminnan sovittaminen on ollut ongelmallista kaikkialla maailmassa. Peljo muistuttaa, että kaivosyhtiöt ovat jo joutuneet parantamaan toimintaansa, ja operoinnin hyväksyttävyyteen lähiympäristön kannalta on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. 

– Suomalaisten kaivosten viimeaikaiset ongelmat johtuivat globaalista syklisyydestä, joka vei suhdannehuipussa perustetuilta kaivoksilta taloudelliset eväät kehittyä ja vastata ilmenneisiin ongelmiin, Peljo kuvaa.

Kaikkia luonnonvaroja ja niiden arvoa pitäisi tarkastella pitkäjänteisesti ja pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta. Uusiokäyttöä ja kierrätystä tulisi edistää kaikin keinoin.

Kiertotaloudesta kasvua

Kiertotalouden potentiaali suomalaiselle yhteiskunnalle on konservatiivistenkin arvioiden mukaisesti 2–3 miljardia euroa vuodessa eli joitakin prosentteja kansantuotteesta. Miljardeilla on merkitystä siirryttäessä kohti matalan talouskasvun vuosia. 

Ja tässä ei olla keksimässä pyörää uudelleen, vaan käyttämässä sitä nykyistä tehokkaammin: hukka minimoituu samalla, kun päästöt ja jätevuoret pienenevät. Ja jos me vielä pystymme kehittämään tarvittavat kiertotalouden ratkaisut, sillä on taloutemme kannalta aivan toisenlainen merkitys, kuin että veisimme täältä bulkkituotteina luonnonvarojamme maailmalle.

Peljo näkee käyttämättömät luonnonvarat optioina: joka aamu tulisi miettiä, kannattaako jokin rautamalmiesiintymä hyödyntää tänään, vai kannattaisiko se säästää huomenna hyödynnettäväksi.

Raaka-aineiden ehtyessä niiden hinnat tulevat vääjäämättä nousemaan. Maasta kaivettavaa rautamalmia korvaavan kierrätetyn romuraudan kustannuksia pitäisi verrata malmin hintaan kymmenen vuoden päästä, eikä sen tämänpäiväiseen hintaan. Ja esimerkiksi kaivostoiminnassa yhtälöön pitää yhtä lailla laskea mukaan mahdollisesti menetettävien luonnonarvojen tuleva hinta: suomalaisen puhtaan luonnon ja viileän ilmaston matkailullinen merkitys ja arvo tulee sekin kasvamaan maapallon eteläisimpien alueiden muuttuessa yhä kuumemmiksi. •

Lue seuraavaksi Luonnonvarat arvossaan -juttu 2/4 tästä.

teksti Jussi-Pekka Aukia, Kuvat Jussi-Pekka Aukia ja UPM

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.