kansallispuistoRavadasköngäs on yksi kuuluisimpia putouksia Lemmenjoella.

 

Mitä virkaa kansallispuistoilla

Luontomatkailu on viime vuosikymmeninä ollut kasvussa ja kansallis­puistot siinä tärkeä vetovoimatekijä. Kansallispuistojen tärkein tavoite on edelleen luonnonsuojelu, mutta sen rinnalle ovat voimakkaasti nousseet kävijöiden saamat hyvinvointi- ja terveyshyödyt.

Luonnonsuojelu on tavoitteista tietenkin tärkein, ja ympäristökasvatus, tutkimus ja virkistys ovat pitkään olleet mukana myös. Kansallispuistojen tavoitteissa uutta ovat matkailutavoitteet sekä terveyden edistäminen, tutkija Riikka Puhakka Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitokselta kiteyttää kansallispuistojen tavoitteista 2000-luvulla.

– Taustalla on metsäteollisuuden työllisyysvaikutusten heikkeneminen, minkä seurauksena käsitykset luontomatkailun merkityksestä ovat muuttuneet. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat nousseet melko voimakkaasti 90-luvulta lähtien. Pohjois-Suomessa kasvu on ollut nopeampaa kuin etelässä eli luontomatkailun hyödyt nähdään juuri syrjäisellä maaseudulla, jossa alkutuotannon työpaikkojen vähentymisestä on kärsitty eniten.

– Myös asenne uusien kansallispuistojen perustamista kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi. Vuosikymmeniä sitten uusien puistojen perustamista vastustettiin, kun niillä ajateltiin olevan toimeentulovaikutuksia työpaikkojen häviämisen myötä. Nykyään kunnat ja muut alueel­liset toimijat usein tukevat puistoesityksiä. Erityisesti Pohjois-Suomessa matkailulla, esimerkiksi luontomatkailulla, on paikallisten elinkeinona todella tärkeä merkitys. Uuden Hossan kansallispuiston perustamista tukivatkin sekä Suomussalmen kunta että Kuusamon kaupunki, Puhakka kertoo.

Kansallispuistojen hoidon uusliberalistiset näkemykset

Hienon termin taustalla on pyrkimys suojella luontoa määrittämällä sen rahallinen arvo. Joidenkin korvaan saattaa särähtää pahasti, mutta kansallispuistojen talousvaikutuksilla pyritään turvaamaan rahoitusta, eli hyödyt perustelevat yhteiskunnan panostuksen.

– Samanlaista kehitystä nähdään myös muualla Euroopassa, sanoo Puhakka. Uusliberalismi kertoo siitä, että luonnonsuojelu on muuttunut markkinavetoisemmaksi ja välineellisemmäksi. Kansallispuistojen taloudesta myös raportoidaan: mitkä ovat puistojen panos-tuotto-, työllisyys- ja kokonaistulovaikutukset?

Puhakka kertoo, että kansallis­puistoille on määritelty yhä enemmän sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita, joita pyritään toteuttamaan luontomatkailua kehittämällä.

– Matkailua ja käyttöä on perusteltu alueellisen kehittämisen näkökohdista ja siten, että paikallisten asukkaiden edut huomioidaan paremmin. Yleisenä tavoitteena on, että sovitetaan yhteen luonnon­suojelun ekologiset ja luontomatkailun sosioekonomiset tavoitteet noudattamalla kestävyyden periaatteita, joita suojelualueille on määritelty.

Puhakan mukaan suhtautuminen kansallispuistoissa tapahtuvaan yritystoimintaan oli kielteisempää ennen vuosituhannen vaihdetta. Liian runsaita palveluja ja matkailijamäärien kasvattamista sitä kautta ei kuitenkaan nähdä tarpeellisena.

– Jos näin kävisi, osa kriittisesti suhtautuvista alkaisi kokea ruuhkaa ja häviäisi jonnekin muualle. Kävijöiden ohjaaminen on merkityksellistä, jotta kaikki eivät ole samassa paikassa samaan aikaan. Näin voidaan kiinnittää huomiota myös kävijöiden aiheuttamaan luonnon kulumiseen.

– Nykyään ajatellaan, että luonnon suojelu ja käyttö eivät sulje toisiaan pois, vaan luontomatkailun kehittämisen kautta kansallispuistot ovat osa taloudellista toimintaa, jota tehdään yrittäjien kanssa yhteistyössä ja mahdollisuuksia luoden. Matkailun merkitys on näkynyt kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmissa 2000-luvun vaihteesta lähtien suojelunäkökohtien rinnalla.

Luontomatkailun terveyshyödyt

Puhakka kertoo, että viime vuosina kansallispuistojen merkitystä on perusteltu aluetaloudellisten hyötyjen lisäksi yhä enemmän myös kävijöiden saamilla terveyshyödyillä. Myös tutkimus hyödyistä on lisääntynyt ja muuttunut monitieteisemmäksi. Luonnonvarakeskus on tutkinut asiaa paljon ja Metsähallituksen keräämistä aineistoista löytyy luontomatkailun tuottamia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.

Suurimmat hyvinvointivaikutukset koetaan vaelluksilla Pohjois-Suomen kansallispuistoissa kaukana asutuskeskuksista. Näihin retkiin kuuluu luonnossa yöpymisiä, eli ne koetaan vahvemmin pakona arjesta. Pitkän matkan kohteeseen valmistaudutaan usein pitkään, toisin kuin lyhyille päiväretkille. Tällöin sekä odotukset että koettu hyvinvointi retkestä on suurempaa. 

Voidaan puhua luontoon perustuvasta hyvinvointimatkailusta.

– Nykyään ymmärretäänkin nostaa luonnosta saatavat aineettomat hyödyt aineellisten hyötyjen rinnalle, Puhakka toteaa.

– Kansallispuistojen hyvinvointihyödyille voidaan myös laskea rahallinen arvo ja käyttää sitä perusteluna suojelualueiden rahoituksen turvaamiseksi ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Tutkittujen terveyshyötyjen avulla voidaan esimerkiksi perustella puiston infrastruktuurin ylläpito tai uuden rakentamisen tarve. •

teksti Katri Pajusola, kuva Sirke Seppänen

 

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.