07.06.2018

Evästauolla

Helena Herttuainen

huslab

Meilahden Huslab-talossa automaatiolinjasto hoitaa analyysin

Meilahden uusi Huslab-talo on tuonut suuren skaalan automaation kliiniseen laboratoriotyöskentelyyn. Talon automaatiolinjasto analysoi itsekseen noin 15 000 näytettä vuorokaudessa; näytteille on määritelty noin 150 tutkimusvaihtoehtoa. Huslab-taloa on räätälöity myös erikoisanalytiikan vaativia tarpeita varten.

Huslab-talon parin vuoden aikana asteittain käyttöön otetut toiminnot pyörivät nyt täysillä. Ylikemisti Arto Orpanan mukaan kokemukset talon toimivuudesta ovat olleet yllättävänkin positiivisia, yhtään isompaa suunnitteluvirhettä ei ole tullut eteen. Orpana on alusta alkaen ollut mukana talon suunnittelutyössä.

Ylikemisti Arto Orpana
arto_orpana

– Jo 2000-luvun alussa mietittiin tällaista keskitettyä laboratorioratkaisua, mutta silloin ajatus kariutui. Kun Meilahden sairaala-alueelle ruvettiin suunnittelemaan uusia rakennuksia, hanke lopulta toteutui, Orpana kertoo.

Uusi Huslab-talo rakennettiin uusilla prosessiratkaisuilla ja uusimmalla tekniikalla, ja vanhan Meilahden sairaalan laboratoriosiipi pystyttiin näin purkamaan uuden sairaalan tieltä. Huslab-taloa suunniteltiin perusteellisesti pienintä yksityiskohtaa myöten lähemmäs neljä vuotta, ennen rakentamisen aloitusta viisi vuotta sitten. Helsingin Yliopistokiinteistöjen rakennuttamana se valmistui elokuussa 2015.

– Tämän kokoluokan päivystäviä laboratorioita ei juurikaan vastaavanlaisia ole. Maailmalla on kyllä paljon isompiakin laboratorioita, mutta niillä ei ole kaikkia erikoisaloja, eikä niillä ole päivystystä ympäri vuorokauden, Orpana sanoo.

Laboratoriokokonaisuus 84 metriä pitkine automaatiolinjastoineen on ainakin Euroopan suurimpia. Vuosittain talossa tehdään suuruusluokkaa 20 miljoonaa yksittäistä tutkimusta.

Putkipostia ja sähkömopoja

Meilahden sairaalan eri yksikköjen koko analytiikan lisäksi Huslab-taloon keskittyy paljon erikoisanalytiikkaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) muista sairaaloista ja terveysasemilta. Yleisempää laboratorioanalytiikkaa on paikallisesti keskitetty HUS:in muiden sairaaloiden laboratorioihin. Paikallisesti tehdään enää lähinnä pika-analytiikkaa.

Huslabilla on noin 90 näytteenottopistettä eri puolilla Uuttamaata ja Kymenlaaksoa. Ympäri vuorokauden näytteitä otetaan Meilahden ohessa 11 sairaalassa. Näytteiden kuljettaminen aiheuttaa siis melkoista trafiikkia. Autokuljetuksia on satakunta päivässä ja lisäksi taksit ja kuriirit tuovat kiireellisiä näytteitä.

– Talosuunnittelussa merkittävän reunaehdon muodostivat liikenneratkaisut ahtaasti sijaitsevalle tontille, Orpana toteaa.

– Vieressä sijaitsevan Työterveyslaitoksen kanssa meillä on yhteinen ajoramppi maan alle, missä lähetysten vastaanottopaikka sijaitsee.

Purkupaikalla kuljetuslaukkujen sisältö lajitellaan ja nostetaan hissillä kerrosta ylemmäs. Siellä näytteet ohjataan joko automaatiolinjastolle tai manuaaliseen käsittelyyn talon eri laboratorioihin.

Meilahden alueen hoitoyksiköissä otetut näytteet saapuvat pääasiassa alueen putkipostilla. Aamuisin sairaaloissa otetaan kuitenkin niin paljon näytteitä, että putkipostin kapasiteetti ei riitä. Silloin lähetit tuovat näytteet sähkömopojen vetämissä kärryissä alueen maanalaisia tunneleita pitkin.

Kolmannes manuaaliseen analyysiin

Näyteputken tarraan on automaattisesti tulostunut "bulkkisyöttö"-merkintä, kun näyte on menossa automaatioanalyysiin. Alueelliset näytteidenottajat pakkaavat tällaiset putket yhteiseen laatikkoon, joka menee purettavaksi suoraan linjastolle. Niihin kenenkään ei tarvitse enää koskea – radalla ne ohjautuvat oikeaan analyysilaitteeseen näyteputkitarran viivakoodin avulla.

Tyypillisesti yleisimmät kemian-, immunokemian- ja hyytymistutkimusten veri- ja virtsanäytteet ohjautuvat automaatioanalyysiin. Tulokset kirjautuvat suoraan tietojärjestelmään.

Manuaaliseen käsittelyyn meneviä näytteitä ovat esimerkiksi veriviljelypullot sekä patologian ja monet muut erikoisanalytiikan näytteet. Näiden osuus on noin kolmannes kaikista saapuvista näytteistä, joita on noin 25 000 päivittäin.

– Näytteiden siirtoihin talon sisällä on kehitetty uudenlainen talokuljetinjärjestelmä. Periaate on, että näytteelle voidaan tehdä mitä tahansa missä päin taloa tahansa. Tällaisia kuljettimia käytetään teollisuudessa, mutta tällä alalla se on uutta, Orpana sanoo.

Huslab-talo kokoaa yhteen erikoisanalytiikan laboratorioita: kliininen kemia ja hematologia, kliininen mikrobiologia, genetiikka ja patologia.

– Mitä erikoisempi tutkimus on tehtävä, sitä varmemmin se tulee tänne, Orpana toteaa.

Erikoislaboratorioiden tarvitsemat tilaratkaisut otettiin tarkasti huomioon talosuunnittelussa. Varsinkin ilmastoinnin suunnittelu oli vaativaa. Mikrobiologian ja genetiikan laboratorioilla on käytössään yhteinen suuri puhdastila-alue. Tartuntavaarallisten näytteiden käsittelyyn talossa on BSL-2- ja BSL-3-tasoisia suljettuja turvalaboratorioita, joista ilmaa ei saa siirtyä muualle taloon. •

Työkuva muuttuu laboratoriossakin

Huslab-talon synty on esimerkki työkuvan muutoksesta laboratorioalalla. Monet pienemmät laboratoriot yhdistettiin isoon yksikköön, jossa automatiikka hoitaa rutiinianalyysit. Samaan aikaan vanhasta hierarkkisesta organisaatiosta on siirrytty kohti tiimiajattelua.

– Ihmisillä oli kasvun paikka, kun esimies vaihtui ja työrutiinit muuttuivat. Varsinkin etukäteen oli luonnollisesti myös muutosvastarintaa, Arto Orpana toteaa.

– Tällä alalla olemme vasta oppimassa tiimiajatteluun – sitä sisäistetään koko ajan. Itseoppivat ja kehittyvät tiimit osaavat paljon, kunhan uskaltavat.

Myös akateemisesti koulutetuilla laboratoriotyö on muuttunut perinteisestä "itse tekemisestä".

– Tarvitaan yhä enemmän tietotekniikan osaamista ja prosessiajattelua. Siirryttäessä  automaatioympäristöön perinteisistä toimintavoista voi olla pakko luopua, mikä sinänsä on kivuliasta. Pitää kuitenkin ymmärtää, miten laitteet voidaan hyödyntää parhaiten, ja tarvittaessa pitää itse pystyä kehittämään niille uusia työkaluja, Orpana sanoo.

– Tulevaisuudessa törmätään suuriin ongelmiin, ellei jo aleta ymmärtää, miten tekoälyä ja "Big Dataa" voidaan alalla hyödyntää.

 

teksti | Harriet Öster    kuvat | HusBal ja Harriet Öster

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.