arjavaris

Valtiolla neuvoteltiin pitkään

Ensimmäiset syksyllä syntyneet yksityisen sektorin neuvotteluratkaisut paaluttivat pitkälti yleistä palkankorotuslinjaa sekä tulevan sopimuskauden pituutta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon lähtökohtana ja tavoitteena oli, että julkinen sektori ei suostu jäämään tällä kierroksella vähemmälle kuin muut. Edellisellä kierroksella syntyneen Kilpailukyky- eli kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus kuntien ja valtion työntekijöille karvasteli mielissä.

Valtiolla neuvotteluihin valmistaudittiin hyvin ja myös työtaisteluvalmiuskin hiottiin toimintakuntoon. Juko panosti neuvotteluiden kestäessä sisäiseen viestintään ja piti kaikki liitot hyvin ajan tasalla. Erityisen positiivista oli, että tällä neuvottelukierroksella koko palkansaajapuolen yhteistyö sujui viestintää myöden saumattomasti. 

Neuvottelijat kävivät lähes kolmen kuukauden ajan turhauttaviakin keskusteluja uuden sopimuksen tavoitteista ilman varsinaista etenemistä. Työnantajan toiminta herätti myös ajoin ihmetystä, kun se otti  letkajenkkamaisia taka-askeleita vetäen takaisin aiempia esityksiään.  Tämä tulkittiinkin työntekijäpuolella selkeänä osoituksena julkisen sektorin uudesta ja vahvasta työnantajakoordinaatiosta, jossa Kuntatyönantajilla oli päärooli. Vasta kuntasektorin saavutettua omat neuvottelutuloksensa myös valtiolla neuvottelut lähtivät etenemään vauhdilla. Neuvottelutulos signeerattiin 9.2.2018. 

Toiveena oli, että sopimusalakohtaisella kierroksella päästäisiin korjaamaan tekstejä – näin ei kuitenkaan suuremmin tapahtunut. Jukon piirissä ollaan silti varsin tyytyväisiä, sillä neuvottelutulos on tasoltaan yksityistä sektoria vastaava ja sisältää myös kertaluonteisen tuloksellisuuserän. Oman jännityksensä toi viime vaiheessa vielä JUKOn hallituksen yksimielinen päätös tukea umpisolmuun ajautuneita yliopistosektorin neuvotteluita jättämällä jo syntyneiden neuvottelutulosten vahvistaminen pöydälle odottamaan tilanteen ratkeamista. Valtion neuvottelutulos hyväksyttiin Jukossa 6.3.2018. 

Valtion uusi sopimus on pituudeltaan 26 kk

  • Sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020 (26 kk) ja palkankorotukset yhteensä 3,45 %. Ne jakautuvat yleiskorotuksiin (yhteensä 2,10 %) ja virastoeriin (yhteensä 1,35 %).
  • Yleiskorotukset ovat 1.4.2018 1,00 % ja 1.4.2019 1,10 %.
  • Virastoerät (paikalliset erät) ovat 1.6.2018  0,60 % ja 1.4.2019  0,75 %. Mikäli jaosta ei virastossa synny sopua, erät jaetaan ns. perälautana eli prosentuaalisena yleiskorotuksena kaikille. Fuusioituvien virastojen osalta sovittiin joistain erityismenettelyistä.

Tuloksellisuuteen perustuva kertaerä maksetaan tammikuussa 2019

Kertaerän maksaminen perustuu virastojen tuloksellisuutta edistävien ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019.  Virkamiehelle ja työntekijälle, joka täyttää maksamisen edellytykset, maksettava kertaerä on suuruudeltaan 9,2 % kuukausipalkkauksesta (= poissaoloajan palkka). Osa-aikaisessa työssä olevan kertaerän suuruus määräytyy osa-aikaprosentin mukaisesti. 

Muita muutoksia:

Mitään suuria muutoksia ei ns. sopimusten teksteihin tullut. Ohessa merkittävimpiä uudistuksia:

  • Luottamusmiesten asemaan ja vähimmäispalkkioihin saatiin hieman korjausta. Viraston valmistautuessa muutoksiin, on luottamusmiehen ajankäytön tarvetta aina arvioitava erikseen. 
  • Työaikasopimuksessa työajaksi katsottavaan aikaan lisättiin aika, jonka henkilö on työ- tai vapaa-aikana kuultavana todistajana tuomioistuimessa asiassa, jossa valtio on asianosainen tai jossa virkamies tai työntekijä on työtehtäviä hoitaessaan joutunut asianomistajan asemaan taikka johon hänet on kutsuttu valtion työnantajaviranomaisen tai virallisen syyttäjän puolesta sekä kuulemiseen edellä mainituissa tilanteissa poliisikuulustelussa
  • Jatkossa työvuoroluetteloa voidaan muuttaa myös asianomaisen virkamiehen tai työntekijän toivomuksesta, mikäli muutoksesta sovitaan työnantajan kanssa.
  • Tähän saakka hälytysrahaa on voinut maksaa vain sellaisissa töissä, joissa tehtäviin keskeisesti kuuluu koneiden, laitteiden tai ohjelmistojen taikka muiden teknisten toimintojen ja prosessien häiriöttömyyden varmistaminen. Jatkossa tällaista rajoitusta ei ole.
  • Tapauksiin, joissa on annettava vapautus työstä, lisättiin myös äitiysneuvolakäynnit, mikäli niitä ei voi toteuttaa vapaa-aikana. Kyseisten käyntien vuoksi vajaaksi jäänyttä työaikaa ei saa teetättää takaisin, vaan henkilö saa kyseisen poissaolon ajalta normaalin palkan.
  • Ratkaisun yhteydessä sovittiin myös työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja painotettiin osapuolten yhteistä näkemystä siitä, että valtion henkilöstön muutosturvaa valmistellaan yhteistyössä pääsopijajärjestöjen kanssa.
  • Sopimuskauden työtään jatkavat osapuolten yhteiset työryhmät eli matkatyöryhmä, tilastotyöryhmä, työaikatyöryhmä ja valtion palkkaus-järjestelmätyöryhmä.
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.