26.11.2018

Meidän polkumme

Helena Herttuainen

nesteoil

Varmuuden vuoksi

Huoltovarmuus turvaa arjen jatkumisen poikkeustilanteissa.

Huoltovarmuustyöllä pyritään turvaamaan yhteiskunnan toimintakyky myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa: sääkatastrofeissa, laajoissa sähkökatkoksissa, pandemioiden iskiessä ja myös poliittisissa ja sotilaallisissa kriiseissä. 

Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola kertoo, että suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu nojaa kolmeen tukijalkaan: toimivaan elinkeinoelämään ja kansantalouteen, yhteiskunnan rakenteisiin ja järjestelmiin sekä kansalliseen puolustukseen.

– Yhtä ei voi olla ilman kahta muuta. Poikkeusolojen huoltovarmuuden perusta luodaan normaalioloissa, ja yhteiskunnan hyvän kriisinsietokyvyn taustalla on vahva ja kilpailukykyinen yrityselämä, jolla myös varautuminen kustannetaan.

Lähtökohtana on huoltovarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin, tuotannon ja palveluiden tunnistaminen. Kriittisen infrastruktuurin lista on pidentynyt vuosikymmenten mittaan, sillä yhteiskunta ei enää toimi ilman häiriötöntä energiansaantia eikä toimivia tieto- ja viestijärjestelmiä, finanssipalveluja, liikennettä ja logistiikkaa tai vesi- ja jätehuoltoa. 

Yhtä tärkeitä ovat myös elintarvikehuolto, terveydenhuolto ja muut peruspalvelut, iso osa teollisuudesta sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut.

Yritykset tekevät, viranomainen tukee

Varautumistyötä tehdään kahdella suunnalla: toisaalla huolehditaan materiaalisesta varautumisesta varastoimalla esimerkiksi elintarvikkeiden raaka-aineita, keskeisiä lääkeaineita ja lääkinnällisiä tarvikkeita, sekä polttoaineita tyypillisesti noin vuoden tarpeisiin. Toisaalla kehitetään yritysten ja liiketoimintaverkostojen jatkuvuudenhallintaa ja häiriönsietokykyä. 

Väestölle elintärkeiden päivittäistavaroiden tuotannosta, logistiikasta ja jakelusta vastaavat pääosin samat tahot kuin normaalioloissa – omien liiketoimintamalliensa ja etukäteen tehtyjen varautumissuunnitelmien mukaisesti. Myös varastoista suurin osa on kaupallisten toimijoiden järjestelmissä, mikä varmistaa niiden luontaisen kierron ja säilyvyyden. 

– Viranomaisten tehtävä on turvata yritysten toimintakyky huolehtimalla esimerkiksi tuonnin, maksuliikenteen, sähkönsaannin ja liikenneverkkojen toimivuudesta. Huoltovarmuuskeskuksella ei siis ole käytettävissään pieniä vihreitä miehiä, jotka menisivät poikkeusoloissa jakamaan ruokapussukoita ihmisille. Viimeiset säännöstelykortitkin poltettiin tämän vuosikymmenen alussa, Hakola kuvaa muuttunutta tapaa toimia.

– Työmme painopiste on siirtynyt koko ajan perinteisestä varmuusvarastoinnista yritysten varautumisen tukemiseen ja yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin, kuten sähkö- ja tietoverkkojen tai vesihuollon laitosten häiriönsietokyvyn parantamiseen. Helsinki-keskeisyys on sekin vaihtunut alueelliseen yhteistyöhön.

Monissa tapauksissa yritysten normaali jatkuvuussuunnittelu ja varautuminen häiriöiden varalle on tavoitteiltaan yhtenevä kansallisen varautumisen kanssa. Silloin kun kokonaisetu kuitenkin edellyttää ratkaisuja, jotka olisivat liiketaloudellisesti kohtuuttomia, huoltovarmuusorganisaatio täydentää markkinaperusteista toimintaa omilla järjestelyillään ja tukitoimillaan. 

– Tällaisia yksittäisiä talouselämää lujittavia hankkeita ovat esimerkiksi tietyille huoltoasemille pilottina sijoitetut varavoimakoneet, joiden ansiosta polttoainetta saa normaalista poikkeavissa olosuhteissa. Samoin kaupan keskusliikkeiden kanssa on menossa hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia lujittaa myymälöitä, jotta ne pystyisivät toimimaan esimerkiksi laajoista alueellista sähköhäiriöistä huolimatta. 

Kevyt viranomaisorganisaatio

Asiantuntijaorganisaationa toimivassa ja varmuusvarastoinnista huolehtivassa työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Huoltovarmuuskeskuksessa työskentelee 40 henkeä. Lisäksi kentälle on jalkautunut 30 henkilöä. 

Organisaation keveys selittyy toimintaa tukevalla laajalla yritysyhteistyöllä ja vapaaehtoisorganisaatiolla. Merkittävä osa työstä tehdään seitsemässä sektorissa ja niiden alaisissa 22 toimialakohtaisessa poolissa, joissa yritykset tekevät yhteistoimintaa viranomaisten ja myös puolustushallinnon edustajien tukemana. 

– Sektoreissa tehdään strategisen tason linjauksia ja sovitetaan yhteen elinkeinoelämän ja hallinnon varautumistoimia. Pooleissa elinkeinoelämän edustajat laativat konkreettisia suunnitelmia ja priorisointeja eri tilanteiden varalta, järjestävät koulutusta ja harjoittelevat poikkeusolojen varalta, Hakola kuvaa organisaation työnjakoa.

– Poolit vastaavat varautumisen kehittämisestä, eikä niillä ole poikkeusoloissa laajaa operatiivista roolia. Sitä varten on omat rakenteensa.

Mihin Suomi varautuu?

Hakola muistuttaa, että Suomi on tavaravirtojen näkökulmasta saari, jonka viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 80 prosenttia lähtee ja tulee satamien kautta. 

– Itämeren kauppamerenkulun keskeytyminen – oli syy mikä hyvänsä – on ollut meille aina ja on edelleenkin tärkein yksittäinen uhka – ja syy pitää varmuusvarastoja. Muita merkittäviä uhkia ovat tietojärjestelmiin ja verkkoihin kohdistuvat kyberuhat, äärevät sääilmiöt sekä pandemiat. Eikä meihin kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön uhkaakaan voi sulkea kokonaan pois. Sitä varten me pidämme myös yllä Puolustusvoimia.

Valtiovalta tukee huoltovarmuutta lainsäädännöllä, talous- ja elinkeinopoliittisin ja energiapoliittisin toimenpitein ja strategisella omistajuudella. Tavoitteita täsmennetään muutaman vuoden välein valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksin.

– 1980-luvulla elettiin kylmän sodan aikaa ja painotettiin vielä perinteistä varastointia, 1990-luvulla toimintaa nivottiin EU-rakenteisiin ja vaatimuksiin, 2000-luvun alussa mukaan tuli kansainvälisen terrorismin uhka ja 2010-luvulle tultaessa jouduttiin huomioimaan globalisaation vaikutus. Tänä vuonna valmistuvissa uusissa tavoitteissa korostuvat digitalisaation aiheuttamat haasteet.

Vahvuudet ja haasteet

Hakola pitää yhteiskunnan eri osapuolten sitoutumista huoltovarmuusyhteistyöhön sen suurimpana vahvuutena ja tärkeänä yhteiskunnan häiriösietoisuutta lujittavana voimavarana. 

EU-jäsenyyden ja sisämarkkinoiden myötä kotimarkkinamme on laajentunut, mikä tuo osaltaan vakautta. Kansainvälistyminen toisaalta myös haastaa suomalaisen huoltovarmuustyön, sillä elinkeinoelämän toimintaverkostot kansainvälistyvät ja yritysten päätöksenteko siirtyy yhä kauemmaksi Suomesta. 

– Joudumme käymään saman keskustelun yhä uudelleen globaalien yritysten päätöksentekijöiden kanssa, kun he tulevat tänne ensimmäistä kertaa. He kysyvät, mitä hyötyä huoltovarmuustyöstä on heidän yritykselleen, ja me selitämme heille, että turvallinen ja häiriötön Suomi on myös hyvä paikka tehdä bisnestä, ja että järjestelmämme on kustannuksiltaan edullinen. Yleensä se riittää, Hakola selittää.

– Muita huoltovarmuustoimintamme haasteita ovat yhä suurempi sähköriippuvuus ja digitalisoitumisen aiheuttama toimintojen yhä suurempi monimutkaistuminen, kasvanut riippuvuus erilaisista verkostoista ja ekosysteemeistä, sekä rajat ylittävän liikenteen jatkuva kasvu. •

Lue seuraavaksi Huoltovarmuus 2/5 tästä.

teksti | Jussi-Pekka Aukia    Kuva | Neste Oil

Neste oli alun perin huoltovarmuushanke

Valtion polttoainehuoltoa turvaavan Neste Oy:n perustaminen 1940-luvun lopussa oli seurausta sota-ajan kokemuksista. Yhtenä herätteenä toimi Helsinkiin Talvisodan ensimmäisenä päivänä öljyä tuomassa olleen amerikkalaisen tankkerin kääntyminen Kruunuvuorenselällä pois lastiaan purkamatta.

Neste toimi pitkään vain polttonesteiden varastoijana. Sen ensimmäinen jalostamo rakennettiin lopulta vuonna 1956 Naantaliin, kiivaasta vastustuksesta huolimatta.

– Hanke oli poikkeuksellisen kansainvälinen: laitteistot olivat Saksasta, pankkirahoitus Ranskasta, teknologia Yhdysvalloista ja raakaöljy Neuvostoliitosta, Jyrki Hakola kertoo.

– Se oli samalla ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain senaatti myönsi öljynjalostusteknologian vientilisenssin sodanjälkeiseen Eurooppaan.

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.