maijaarvonen

Yliopistolaiset näyttivät voimansa

Laiha sopu on parempi kuin lihava riita – yliopistosovinto on torjuntavoitto.

Lakkoon päätyminen oli pitkien ja kipeiden neuvotteluiden tulos. Heti marraskuussa 2017 kävi selväksi, että yliopistoja edustavalla Sivistystyönantajat ry:llä oli yksi tavoite: palkkausjärjestelmäuudistus. Neljään kuukauteen ei neuvotteluissa juuri muusta puhuttu. Kuulimme JUKOn yliopistoneuvottelukunnassa hyvin turhautuneilta neuvottelijoilta kerta toisensa jälkeen saman viestin: rahaa ei kuulemma ole, mutta tämä uudistus pitää jotenkin tehdä.

Lopulta sopimuksettomalla ajalla 14.2.2018 neuvottelut olivat ajautuneet jo niin pahaan umpikujaan, että työtekijäosapuolet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Palkansaajajärjestö Pardia ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL antoivat ensimmäisen lakkovaroituksen. Työtaisteluvalmiutta oli nostatettu jo hyvissä ajoin etukäteen. Lakkopäälliköt oli rekrytoitu jo syksyllä ja yliopistoilla oli rakennettu paikallinen lakko-organisaatio. Yhteistyö yli keskusjärjestörajojen toimi hyvin. 

Loimun yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Maija Arvonen toimi lakkopäivänä kiertävänä lakkovahtina.
maija

Ensimmäinen valtakunnansovittelijan antama sovintoesitys ei ollut työntekijäpuolelle erityisen mieluisa, mutta olimme valmiita hyväksymään sen välttääksemme työtaistelun ja neuvottelujen pitkittymisen. Sovintoesitykseen otetut kohdat oli kaikki lypsetty yksi kerrallaan työntekijäpuolelta, Sivista ei tullut piiruakaan vastaan. Tämän takia ei olisi pitänyt olla yllätys, kun työn­antaja 27.2. hylkäsi sovintoesityksen, mutta se oli shokki. On erittäin harvinaista, että työnantaja hylkää valtakunnansovittelijan tekemän esityksen. Alkujärkytyksestä selvittyämme sisuunnuimme. Tämä oli näytön paikka.

Lakkopäivä Helsingissä oli hyytävän kylmä. Siitä huolimatta urheat lakkovahdit olivat valmiina posteillaan klo 8. Materiaalit olivat valmiina. Taistelumieli oli korkealla. Ja ennen kaikkea yleinen mielipide oli meidän puolellamme. Hylkäämällä sovintoesityksen työnantaja oli tehnyt itsestään riidan jatkajan. Lakkopäivän julkisuus oli meille pelkästään positiivista. 

Tilaisuudet Porthanialla ja Café Vanhalla onnistuivat mainiosti ja houkuttivat ihmisiä. Sen sijaan yliopiston tilat pysyivät tyhjinä – lakko piti. Kiersin Tieteentekijöiden liiton lakimiehen Mia Weckmanin kanssa kaikki yliopiston kampukset. Jaoimme lakkokarkkeja ja tsemppiä lakkovahdeille, mukana myös Loimun jäseniä! Muualla Suomessa järjestetyt mielenilmaukset olivat menestyksekkäitä. Esimerkiksi Turussa toistasataa ihmistä osallistui Tuomiokirkon edustalla mielenilmaukseen. Myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuksilla ihmisiä oli useita kymmeniä osoittamassa mieltään.

Emme kuitenkaan tuudittautuneet ensimmäisen lakon onnistumiseen, vaan jatkoimme seuraavien työtaisteluiden valmistelua. Perjantaina 2.3. JHL ilmoitti merkittävistä tukitoimista yliopistojen lakolle 7.3. Maanantaina 5.3. JUKO ilmoitti kaikkien alojen ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta alkaen 7.3., mikäli sovintoa ei yliopistosektorilla syntyisi. Jo aiemmin JUKO oli jättänyt pöydälle kirkon, kunnan ja valtion kuukautta aiemmin syntyneet sopimukset.

Samaan aikaan työantaja yritti eri keinoin painostaa henkilöstöä irtautumaan tulevista lakoista mm. ilmoittamalla, että etätöiden tekeminen onnistuu lakosta huolimatta ja että yliopiston tilojen ovet ovat auki. Sen lisäksi Sivistystyönantajat kävi varsin rumaa viestintäkampanjaa somessa. Onneksi harva siihen lankesi, ja voimme todeta, että viestinnällisesti voitimme työnantaja­puolen 6 – 0 tällä kertaa.

Myöhään maanantai-iltana 5.3. valtakunnansovittelija ilmoitti jättäneensä uuden sovintoesityksen. Se sisälsi jonkin verran parannuksia edelliseen verrattuna ja työnantajan keskeiset heikennysehdotukset puuttuivat siitä edelleen. Sovintoesitys hyväksyttiin yksimielisesti ja helpotus oli käsinkosketeltava, kun myös työnantaja hyväksyi esityksen. Kaikki työtaistelut peruttiin.

Koko tämän pitkän prosessin ajan jäsenistön tuki niin palautteen, ideoi­den, kannustuksen ja aktiivisuuden muodossa on ollut elintärkeää. Iso kiitos kaikille mukana olleille! Olemme saaneet kautta linjan kiitosta niin kentältä kuin muilta järjestöiltä aktiivisuudestamme. Tämä oli Loimulle ensimmäinen yliopistojen työehtosopimuskierros ja näin suuri työtaisteluponnistus, ja onnistuimme sen aikana vahvistamaan Loimun asemaa ja profiilia niin järjestökentällä kuin eri yliopistoissa. Minulle henkilökohtaisesti tämä oli myös ammattiyhdistysurani ensimmäinen työehtosopimuskierros ja elämäni ensimmäinen lakko, joten suurkiitos myös minun puolestani. •

kuvat | Milla Talassalo ja Mia Weckman

Neuvottelutulos pähkinänkuoressa

Voimassaoloaika

  • Yliopistojen uusi työehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020. 

Palkankorotukset

  • Palkkoja korotetaan sopimus-kauden aikana yhteensä 3,45 prosenttia, joka vastaa yleistä linjaa.

Yleiskorotukset

  • 1.4.2018: 1,0 prosenttia
  • 1.4.2019: 1,1 prosenttia

Järjestely- ja paikalliset erät

  • 1.1.2019: 0,5 prosenttia
  • 1.6.2019: 0,85 prosenttia

Järjestely- ja paikalliset erät

  • käytetään palkkausjärjestelmän muuttamiseen sekä paikallisesti henkilökohtaiseen palkankorotukseen. Jos palkkausjärjestelmän uudistamisesta ei päästä sopimukseen 30.9.2018 mennessä, jätetään järjestelyerästä 1.1.2019 maksamatta 0,3 prosenttia.

Palkkausjärjestelmän uudistaminen

  • Työryhmä valmistelee palkkausjärjestelmää koskevien määräysten muutokset 30.9.2018 mennessä, jolloin määräykset tulisivat voimaan 1.1.2019 alkaen. 

Keskeiset muutokset työryhmissä

  • Työaikatyöryhmä 
  • Määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä

Henkilöstön edustajien palkkiot

  • Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 1.4.2018 alkaen 3,45 prosenttia.

Koko sovintoehdotus löytyy Valtakunnansovittelijan verkkosivuilta:  http://valtakunnansovittelija.fi/etusivu

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.