aktiivimallikaavio

Työttömien aktiivisuuden seuranta

Vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä työttömyyskassat seuraavat ansiopäivärahaa saavien jäsentensä aktiivisuutta 65 etuuden maksupäivän jaksoissa. Etuuden maksupäivät ovat päiviä, joilta jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa täytenä, soviteltuna tai vähennettynä.

Aktiivisuuden seuranta alkaa siitä päivästä, josta henkilölle aletaan maksaa työttömyys­etuutta, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2018, jolloin aktiivisuuden seurantaa koskeva laki tuli voimaan. Aktiivisuusedellytys koskee myös lisäpäivillä eli ns. eläkeputkessa olevia työttömiä. Aktiivisuuden seuranta tapahtuu jäsenten kassalle toimittamien päivärahahakemusten käsittelyn yhteydessä.

Jos työtön ei ole ollut riittävän aktiivinen kuluneella 65 maksupäivän tarkastelujaksolla, hänen täyden työttömyysetuutensa määrää leikataan 4,65 prosentilla seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Tästä alkaa myös uusi 65 maksupäivän tarkastelujakso, jonka päätyttyä aktiivisuutta arvioidaan taas uudelleen.

Jos henkilö on ollut aktiivinen, maksetaan etuus täysimääräisenä seuraavat 65 maksupäivää.

Jos henkilö ei ole ollut riittävän aktiivinen, jatketaan 4,65 prosentilla leikatun täyden etuuden maksamista taas seuraavien 65 maksupäivän ajan. Leikkaus ei siis kertaudu, vaikka aktiivisuusedellytys jäisi täyttymättä useana peräkkäisenä jaksona.

Aktiivisuuden 65 päivän tarkastelujakso alkaa siis alusta edellisen jakson päättyessä. Tarkastelujakso voi kuitenkin alkaa alusta myös eräissä muissa tilanteissa, kuten työssäoloehdon täyttyessä tai yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikatyön tai karenssin jälkeen. Näissä tilanteissa tarkastelujakso nollautuu ja etuus maksetaan täytenä seuraavat 65 päivää.

Miten aktiivisuutta voi osoittaa?

Monesti työttömällä on käsitys, että työttömyyskassa voi itsenäisesti päättää, minkälainen toiminta voidaan katsoa aktiivisuudeksi ja mitä ei. Näin ei kuitenkaan ole, vaan asiasta määrätään lainsäädännössä ja tarkennetaan ministeriöiden antamissa ohjeissa. Osa aktiivimallia koskevasta lainsäädännöstä on hyvinkin selkeää – esimerkiksi se, että työpaikkojen hakeminen ei ole aktiivimallin mukaista aktiivisuutta – mutta osa on käytännön kannalta epätarkkaa ja työttömyyskassoille runsaasti selvittelytyötä aiheuttavaa. Ei siis mikään ihme, jos aktiivisuuden kertyminen on monelle työttömälle epäselvää.

Työtön voi osoittaa aktiivisuuttaan 65 maksupäivän tarkastelujaksolla

Työskentelemällä palkkatyössä yhteensä 18 tuntia (opetusalalla 8 tuntia) tai ansaitsemalla luovan ja esityksellisen työn alaan luettavasta työstä yhteensä 276,51 euroa. Em. työtuntien tai palkan ei tarvitse kertyä yhden viikon aikana, vaan yhteensä koko 65 maksupäivän jaksolta.

Ansaitsemalla yritystoiminnasta yhteensä 241,04 euroa 65 päivässä. Työttömyysturvassa yritystoiminnaksi katsotaan kaikki työ- tai virkasuhteen ulkopuolinen työskentely, mukaan lukien työskentely toimeksiantosopimuksella tai ns. kevytyrittäjyys.

Osallistumalla vähintään 5 päivän ajan lain tarkoittamaan työllistymistä edistävään palveluun. Tällaisen palvelun tunnistaa siitä, että TE-toimisto antaa kyseisestä palvelusta työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysetuuden maksajalle. Päiväraha saatetaan maksaa palvelun ajalta korotettuna ja/tai päivä­rahan päälle saattaa saada verotonta kulukorvausta.

Osallistumalla vähintään 5 päivän ajan muuhun TE-toimiston järjestämään, työllistymisedellytyksiä parantavaan palveluun tai työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavaan rekrytointikokeiluun tai -koulutukseen. TE-toimisto ei anna näihin palveluihin osallistumisesta lausuntoa työttömyysetuuden maksajalle, eikä palveluun osallistuminen vaikuta palvelun ajalta maksettavan työttömyysetuuden määrään mitenkään. Koska kassa ei saa tietoa palveluun osallistumisesta TE-toimistolta, tulee työttömän ilmoittaa palveluun osallistumisesta itse kassalle.

Näiden työllistymisedellytyksiä parantavien palveluiden osalta kassat joutuvat selvittelemään, voidaanko työttömän ilmoittama palveluun osallistuminen huomioida aktiivisuudeksi. Lainsäädännön mukaan palveluun osallistuminen kerryttää aktiivisuutta, jos kyse on työvoimaviranomaisen järjestämästä tai hankkimasta palvelusta, josta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä voi tulla seuraamukseksi korvaukseton määräaika (ns. karenssi).

Yhdistelmiä eri aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida laskea yhteen. Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.

Tilanteet, jolloin aktiivisuutta ei seurata

Aktiivisuutta ei edellytetä henkilöltä, joka saa toista etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella, jolla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus tai joka toimii omais- tai perhehoitajana. Aktiivisuutta ei edellytetä myöskään silloin, jos yhdenjaksoinen työttömyysetuuden saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää. Näissä tilanteissa ansiopäiväraha maksetaan alentamattomana.

Aktiivimallin edellytysten täyttämiseen tulossa lisää tapoja

Tämä artikkeli on kirjoitettu tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Vaikka aktiivimallia koskeva laki tuli voimaan vasta vuoden 2018 alussa, on siihen jo nyt vireillä muutoksia, joiden tarkoituksena on tuoda lisää tapoja aktiivisuusedellytyksen täyttämiseen. Mahdollisia uusia aktiivisuusedellytyksen täyttämisen tapoja ei kuitenkaan huomioida takautuvasti, vaan aktiivisuutta voi kerryttää uusilla tavoilla vasta siitä alkaen, kun niitä koskeva asetus on annettu ja voimassa. Tästä johtuen mahdollisia muutoksia ei käsitellä tässä sen tarkemmin. •

Teksti: Eija Puusa
tiedottaja, etuusvastaava, 
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.