kultaa_etsimassa

Mäkäräiset kartoittajien seurana Narkauksessa, Peräpohjassa.

 

Geologit etsivät kultaesiintymiä Hämeessä

Kultaa voi löytää melkein mistä vain

Kultaesiintymät näkyvät harvoin maankuoresta päällepäin. Apulaisprofessori Pietari Skyttä johtaa tutkimusprojektia, joka selvittää maankuoren rakenteita Hämeen alueella.

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat tekevät kesällä Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n kanssa yhteistyötä kullankiilto silmissä. Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään Hämeessä maankuoren rakenteita, jotka olisivat otollisia kultaesiintymille.

– Tutkimme maankuorta leikkaavia hiertovyöhykkeitä, jotka ovat tunnettuja siitä, että niissä tai niiden läheisyydessä esiintyy kultaesiintymiä. Tässä on tärkeää ymmärtää alueen maankuoren rakenteita: miten rakenteet maassa jatkuvat ja miten kultaesiintymät sijaitsevat rakenteissa, kertoo Turun yliopiston geologian osaston apulaisprofessori Pietari Skyttä.

Pietari Skyttä
pietari

Suomen maankamara on ikivanhaa vuoristoa, josta on jäljellä enää vain vuorten juuret. Suuri osa Suomen kallioperästä onkin kovaa kiveä. Kovien kivialueiden väleissä on kuitenkin heikompia vyöhykkeitä: hiertovyöhykkeitä ja siirroksia. Kovat kallioalueet ovat jatkuvassa liikkeessä. Kun kalliolohkot liikkuvat, kivi on kuin muovailuvahaa syvällä hiertovyöhykkeessä lämmön ja paineen vaikutuksesta.

Siirrosvyöhykkeet ovat maankuoren liuosten eli fluidien kulkureittejä. Jotkut fluidit liuottavat malmeja, jotka lähtevät liikkumaan fluidien mukaan siirtovyöhykereiteille. Joissain kohdin vyöhykkeissä on sopivia paikkoja, niin sanottuja ansoja, joihin esimerkiksi fluidien mukana kulkeva kultamalmi saattaa alkaa kerääntyä suuremmiksi pitoisuuksiksi.

– Ansat saattavat olla myös kemiallisia. Joihinkin maan muotoihin ja kivilajeihin ei kerry mitään, toisin paikoin joko koostumus tai esimerkiksi pH aiheuttavat sen, että malmi jää näihin kohtiin ja alkaa muodostaa isompia esiintymiä, Skyttä selvittää.

Kultaa etsivät geologit ovat kiinnostuneita erityisesti kvartsijuonista, joiden yhteyteen kultamalmit tavallisesti liittyvät. Kvartsijuonilla on ennustettavat suunnat, joita tarkkailemalla pystytään päättelemään myös mahdollisia maankamaran kultaesiintymien jatkuvuuksia.

Maanomistajat suhtautuvat tutkimuksiin kiinnostuneesti

Skytän mukaan jotkut malmit ovat verrattain helppoja etsiä. Esimer­kiksi rautamalmi suorastaan paistaa fysikaalisiin mittalaitteisiin magneettisuutensa vuoksi. Kulta ei kuitenkaan anna päällepäin mitään varmoja viitteitä.

– Vaikka emme pääse varsinaisiin kultamalmiesiintymiin käsiksi, pystymme muun muassa kvartsijuonia tarkkailemalla määrittämään malmipotentiaalia eli todennäköisyyttä kultamalmin löytymiselle.

Geologit pääsevät tutkimaan vain pientä osaa kalliosta, sillä kallioiden päällä on usein peltoja, järviä ja soita. Pintakerrosten tarkastelun lisäksi maanteiden kallioleikkaukset ovat hyviä tutkimuspaikkoja. Kullanetsinnän perustutkimukseen riittää jokamiehenoikeus, sillä perustutkimuksessa luontoa ei turmella eikä kallioita esimerkiksi porata. Tutkijaryhmät yleensä puhdistavat kallioiden pintoja esiin ja tekevät silmämääräisiä havaintoja kalliosta. Havaintoja tehdään niin tiheästi, että saadaan tarpeeksi hyvä kuva alueen kallion mahdollisista liikkeistä.

– Geologikielellä puhumme vyöhykkeiden kätisyyksistä. Tällä tarkoitetaan sitä, mihin suuntaan vyöhykkeen eri puolilla olevat lohkot liikkuvat. Lisäksi otamme myös pieniä kivinäytteitä, joihin merkataan GPS:llä paikannettu sijainti ja missä suunnassa on pohjoinen.

Maanomistajat ovat suhtautuneet geologiryhmiin suopeasti.

– Silloin tällöin joku saattaa tulla kysymään, millä asialla heidän maillaan ollaan, mutta kun he kuulevat meidän tekevän maaperän tutkimusta, ihmiset ovat tavallisesti vain kiinnostuneita ja haluavat kuulla lisää.

Kultaprojekti kiehtoo graduvaiheen opiskelijoita

Tutkimusprojekti on monille maisterivaiheessa oleville opiskelijoille kiehtova mahdollisuus tehdä kenttätyötä. Projektin yhtenä päämääränä onkin vahvistaa entisestään maisterikoulutusta.

– Muutaman vuoden aikana aiheesta on tulossa viitisen gradua. Opiskelijoille tämä on hieno mahdollisuus, sillä he saavat graduprojektin lisäksi myös kokemusta työskentelystä GTK:n kanssa. Gradut eivät ole vain opiskelijan yksinäisiä, irrallisia töitä, vaan liittyvät laajempaan kokonaisuuteen. Se lisää entisestään työn tekemisen mielekkyyttä.

GTK:lla on ollut jo viitisentoista vuotta tutkimusta Hämeen alueella. Heidän tutkimuksensa on kuitenkin keskittynyt tiettyihin kohteisiin. Lopputöiden kautta GTK:n on mahdollista saada kokonaiskuva alueen maankuoren rakenteista. Tutkimusten avulla kootaan vähitellen digitaalisia aineistoja ja muotoviivakarttoja, jotka näyttävät alueesta laajempaa kuvaa. Kartat ovat vapaasti ladattavissa GTK:n sivuilta. Laajemman aineiston pohjalta voidaan päätellä, mitkä alueet voisivat olla malminetsinnälle kiinnostavia.

Tutkimukset ovat keskittyneet tähän mennessä Oripään ja Virttaan alueille. Viime kesänä alueella teki tutkimuksia myös Hampurin yliopiston tutkijaryhmä.

– Tänä kesänä meidän on tarkoitus yhdistää heidän kanssaan voimat. Tämä on opiskelijoille hieno mahdollisuus päästä tekemään tutkimusta kansainvälisissä tutkijaryhmissä, ja saada sitä kautta kontakteja myös ulkomaisiin yliopistoihin.

Tutkimuksessa käytetyt menetelmät eivät koske vain suomalaista maankamaraa. Esimerkiksi Ruotsin ja Venäjän lähialueiden, sekä osittain myös Kanadan ja Australian kallioperä on samanlaista kuin Suomessa; vanhaa kiteistä kallioperää.

– Mikäli pystymme osoittamaan ennustettavuusmallilla selkeitä syy-seuraussuhteita maaperästä, näitä voisi myös hyödyntää muualla maailmassa. •

teksti: Hannu Aaltonen • kuvat: Hannu Aaltonen, Pietari Skyttä

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.