loma

Loma-aika on käsillä

Mitä kaikkea lomaoikeuksiin oikein liittyy?

Kesälomakausi on alkanut ja loma tuo toivottua taukoa arjen aherrukseen. Useimmilla on tiedossa oman loman pituus ja sen ajankohta.

Loman kertyminen ja kuluminen

Tämän kesän loma on ansaittu edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana, joka oli 1.4.2017–31.3.2018 välinen aika. Sen jälkeen on jo ryhdytty keräämään lomaa vuoden 2019 kesälomaa varten.

Julkisen ja yksityisen sektorin lomankertymisjärjestelmä ja lomien kuluminen poikkeavat olennaisesti toisistaan. Yksityisellä sektorilla työntekijälle lomapäiviä kertyy työsuhteen kestosta riippuen 2 tai 2,5 päivää sellaisilta kuukausilta, joina työtä on tehty vähintään 14 päivää tai vähintään 35 työtuntia. Täysi lomaviikko kuluttaa puolestaan 6 lomapäivää. Lauantait lasketaan siis lomapäiviksi. Kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät kuluta lomapäiviä. Julkisella sektorilla eli valtiolla ja kunnissa loma kertyy virka- ja työehtosopimuksessa olevan lomataulukon mukaisesti ja lomapäiviä ovat vain työpäivät.

Loma-ajan palkka

Kuukausipalkkaisella, joka tekee ns. normaalia työaikaa, loma-ajan palkka on samansuuruinen kuin palkka työpäiviltäkin olisi. Tuntipalkkaisen ja osa-aikaisten loma-ajan palkan pohjaksi lasketaan omien sääntöjen mukaan keskipäiväpalkka. Yllätyksiä loma-ajan palkka saattaa tuottaa silloin, kun työsuhteessa on tapahtunut muutoksia ja työntekijä on ollut osa-aikatyössä osan lomanmääräytymisvuodesta. Näissä tapauksissa lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansioista ja se on usein pienempi kuin ao. ajan normaali palkka.

Lomaraha ja lomaltapaluuraha

Työehtosopimuksissa ja virkaehtosopimuksissa on vuosilomalain vaatimien asioiden lisäksi sovittu lomarahan maksamisesta. Lomaraha maksetaan normaalin loma-ajan palkan tai lomakorvauksen lisäksi joko kunkin työntekijän lomapalkan yhteydessä tai sitten kaikille työntekijöille jonkun tietyn kesäkuukauden palkanmaksun yhteydessä. Aiemmin käytettiin termiä ´lomaltapaluuraha’, joka perustui siihen, että työnantaja halusi kannustaa työntekijöitään palaamaan lomalta takaisin töihin maksamalla erillisen korvauksen vasta loman jälkeen. Tyypillisesti lomarahan suuruus on 50 prosenttia lomapalkasta, mutta joissain työehtosopimuksissa ja virkaehtosopimuksissa sen laskentatapa on määritelty eri tavalla. Usein niilläkin työpaikoilla, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, maksetaan lomaraha työnantajan päätöksen perusteella.

Loman siirtäminen

Työnantaja päättää työntekijöitä kuultuaan lomien ajankohdista. Loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei perustellusta syystä ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua. Ilmoitus loman antamisesta on työnantajaa sitova, oli se sitten tehty milloin vain. Jos vahvistetun loman alkamiseen on yli kuukausi, voi työnantaja vielä muuttaa loman ajankohtaa, mutta silloinkin työnantaja on velvollinen korvaamaan siirrosta aiheutuneet vahingot. Sellaisia voivat olla vaikkapa jo ostetut lentoliput tai maksettu lomamökin vuokra.  Jos lomaan on alle kuukausi, sen siirtoon täytyy olla erittäin perusteltu syy. Työnantaja ei voi muuttaa ilmoitettua vuosilomaa lainkaan, jos loman alkamiseen on alle kaksi viikkoa. Alkanutta vuosilomaa ei saa myöskään keskeyttää ja komentaa työntekijää takaisin töihin. Jos työntekijä kuitenkin voi ja haluaa keskeyttää lomansa, hän voi sen tällaisessa tapauksessa tehdä. Silloin on hyvä sopia kirjallisesti siitä, mitä loman keskeyttämisestä työntekijälle korvataan.

Sairastuminen ja loma

Jos työntekijä sairastuu ennen lomaa, voi sairaslomaa vastaavan osan lomasta siirtää myöhempään ajankohtaan ilmoittamalla tästä asianmukaisesti työnantajalle. Sairasloma ei siirrä lomaa eteenpäin, vaan siirretyn lomaosuuden pitämisestä päätetään erikseen.

Jos työntekijä sairastuu loman jo alettua, tilanne on erilainen. Silloin työnantajalta täytyy nimenomaan pyytää vuosiloman siirtoa myöhäisempään ajankohtaan viivytyksettä heti ensimmäisenä sairastumispäivänä. Yksityisen työnantajan palveluksessa tulee kuuden päivän karenssi ja vasta sen ylittävältä sairauden osalta vuosiloma voidaan siirtää. Valtiolla ja kunnalla tätä karenssia ei ole, vaan loma voidaan siirtää ensimmäisestä sairaspäivästä alkaen.  

Sairastumisen osalta työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä työnantajan edellyttämällä tavalla.  Siltä osin kuin vuosiloma siirretään, työntekijä on sairauslomalla ja hänellä on oikeus sairausajan palkkaan. Lapsen sairastuminen ei oikeuta vuosiloman siirtämiseen.

Kesätyöntekijälle lomakorvaus

Hyvin lyhyissä työsuhteissa, kuten kesätöissä, ei ehditä pitää lomaa, vaan kertyneet lomapäivät maksetaan rahana työsuhteen päättyessä. Kesätyöntekijällä ei ole edes oikeutta pitää kesätyöstä kertyviä lomapäiviä vapaana, ellei niiden pitämisestä erikseen työnantajan kanssa sovita. Tämä johtuu siitä, että kesän aikana ansaitut lomat ovat vasta seuraavalle kesälle kuuluvia. •

Lomista voit lähettää kysymyksiä Loimun edunvalvontatiimille edunvalvonta (at) loimu.fi tai soittaa Loimun päivystävään Lakiluuriin (ti–to 10–12) puh. 044 756 0150.

teksti: arja varis • kuva: ingimage

 

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.