Kirjaesittely

Murtumispiste 

Arttu Tuomisen toinen kirja Murtumispiste jatkaa hänen esikoiskirjastaan tuttujen Janne Rautakorven ja Liisa Sarasojan tarinaa. Kirjan kertoja vaihtuu jokaisessa kappaleessa ja kuvaa tarinaa eri ihmisten silmin. Murtumispiste avaa, kuinka jokaisen ihmisen lähtökohdat elämään ovat erilaiset ja miten yksittäiset valinnat matkan varrella voivat muuttaa lopputulosta ratkaisevasti. Se myös kuvaa mielen haurautta ja miten jokaisella on jokin menneisyydestä asti painanut taakka ja mielen murtumispiste.

Dekkariksi Murtumispiste on eri näkökulmasta kirjoitettu kuin tavanomaiset dekkarit. Klassisesti dekkarissa tapahtuu jokin rikos, yleensä murha, jota aletaan askel askeleelta selvittää ja tapahtumien eteneminen kuvataan rikosta selvittävien henkilöiden näkökulmasta. Murtumispisteen tapahtumat sysää liikkeelle itseasiassa muutamakin henkirikos, mutta lukijalle tapahtumia kuvataan niin uhrien, tekijöiden kuin rikosta selvittävien tutkijoidenkin näkökulmasta.kirja

Kirjan kliimaksi ei myöskään ole itse rikoksen ratkeaminen. Poriin pääkaupunkiseudulta siirtynyt Veljeskunta on ollut poliisien murheenkryyninä jo jonkin aikaa ja on hyvin nopeasti varmaa, keiden käsissä on verta. Ongelma on ennemminkin rikoksen tehneiden kiinni saaminen. Tilannetta ei helpota yhtäkkiä kuvaan ilmestyvä aave, mies, jota ei viranomaisten tietojen mukaan ole olemassa.

Omalla tavallaan Murtumispiste on kasvutarina. Se kertoo yhden päähenkilön muutoksen kiltistä pojasta, jolle kissanpennunkin tappaminen tekee pahaa, kylmäveriseksi tappajaksi, jolle toisen ihmisen henki on arvoton. Kirja myös kuvaa, kuinka menneisyyden traumoistaan voi päästä yli, niiden kanssa voi oppia elämään, tai kuinka ne lopulta muiden tekijöiden vaikutuksesta suistavat mielen pois raiteiltaan. 

Murtumispisteen hahmot ovat ehkä jopa hieman kliseisiä, mutta niistä näkyy hyvin joko henkilöiden kyky tai kyvyttömyys vuorovaikutukseen toisten ihmisten ja yhteiskunnan kanssa. Se kertoo tarinaa ihmisistä, jotka ovat ajautuneet huonon perhetaustan takia yhteiskunnan ulkopuolelle, tai joita kohtalo muuten on kohdellut kaltoin. 

Koska kirjan kertoja vaihtuu jokaisessa kappaleessa, on kirja äärimmäisen koukuttava, eikä sitä halua laskea käsistään, vaikkakin lopussa kyseinen kerrontatapa ehkä kostautuu yhden kohtauksen kertomisena liian monta kertaa eri hahmojen näkökulmasta. Murtumispiste jättää myös joitakin kysymyksiä kokonaan auki ja etenkin kirjan alussa sivutaan pikaisesti asioita, jotka selkeästi ovat tapahtuneet edellisessä kirjassa, mutta joita tämän kirjan dynamiikan kannalta ei olisi edes kannattanut ottaa puheeksi.

Murtumispiste ei paljasta kaikkea heti ja etenkin lomalukemisena Murtumispiste on ehdoton suositukseni. Kirjan lukuisat hahmot jäävät pyörimään päähän ja heidän motiivejaan ja taustojaan jää pohtimaan, vaikka kirjan olisikin laskenut jo ajat sitten pois kädestään. Se myös avasi ainakin minulle vieraamman maailman, jossa koti ei olekaan turvallinen paikka, vaan yöunen voi katkaista isän nyrkki. Vaikka kirjan hahmot eivät välttämättä kaikille ole kovinkaan samaistuttavia, kuvaavat ne ihmisten erilaisia näkökulmia maailmaan ja miten erilaiselta yksi tapahtuma voi eri ihmisistä tuntua.

 

Teksti Aino Peltonen
Kirjoittaja on biolääketieteen opiskelija ja Loimun lehden toimitusneuvoston opiskelijajäsen

Arttu Tuominen (s.1981) on porilainen ympäristöteknologian yamk-insinööri. Vapaa-aikanaan kalastusta, veneilyä ja kirjallisuutta harrastava Arttu painii päivätyönään ympäristötarkastajana Porin kaupungin ympäristövirastossa. Ympäristöaiheet ovat olleet vahvasti esillä kaikissa Tuomisen dekkareissa.

 

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.