26.11.2018

Meidän polkumme

Helena Herttuainen

sirkka

Proteiinipitoiset hyönteiset kiinnostavat elintarviketeollisuutta

Hyönteiset ovat päätyneet hetkessä suomalaisten julkkiskokkien menuihin. Se on herättänyt myös elintarviketeollisuuden kiinnostuksen. Olisiko hyönteisravinto kohoamassa eksoottisesta herkusta suomalaisten peruselintarvikkeeksi?

Hyönteisravintoa tuottava elintarviketeollisuus on menossa juuri tähän suuntaan, kertoo Jaakko Korpela ja ravistaa pussista harmaata, hienoa jauhoa keoksi paperille.

Jaakko Korpela oppi Laosissa, että sirkkojen syömä ravinto vaikuttaa sirkan väriin. Voisiko sirkoille tarjottavalla ravinnolla kasvattaa vaikkapa omega 3 -sirkkoja?
jaakkokorpela

Pussissa on sirkkajauhetta. Suomessa hyönteisravinto on lähtenyt liikkeelle helposti lähestyttävistä herkuista, esimerkiksi suklaalla kuorrutetuista sirkoista. Elintarviketeollisuudessa kiinnostus suuntautuu pikemminkin hyönteisten käyttöön raaka-aineena ja ravintolisänä elintarvikkeissa.

– Kuivatetun hyönteisravinnon proteiinipitoisuus voi olla esimerkiksi 60 prosenttia, mikä tekee hyönteisistä hyvin kiinnostavan raaka-aineen. Proteiini on kuitenkin vain yksi sirkkaravinnon eduista. Sirkoissa myös erilaiset rasvat ovat varsin hyvin tasapainossa, eikä tästä ole vielä paljon puhuttu, Korpela kertoo.

Korpelaa voidaan pitää tutkijana, joka toi hyönteisravinnon tutkimuksen Suomeen. Hän yritti jo vuonna 2011 käynnistää Suomessa hyönteisravinnosta tutkimusprojektia, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Neljä vuotta myöhemmin aloitettiin Tekesin rahoituksella Korpelan johtama tutkimusprojekti.

– Olen tehnyt pitkään töitä Laosissa, jossa hyönteiset ovat perinteistä herkkua. Silloisessa projektissamme pyrimme kertomaan laosilaisille, että heidän olisi hyvä vaalia myös perinteisiä ruokailutottumuksiaan ulkomaisten vaikutteiden levitessä maahan. Tuontiruoka saattaa olla varsin yksipuolista, ja perinteinen hyönteisruokakulttuuri rikastuttaisi ravintoarvoja.

Hyönteisravinnon tuotanto kaipaa teknologista kehitystä

Vielä pari vuotta sitten hyönteisten käytöstä ravintona ei ollut juurikaan tietoa Suomessa. Maailmanlaajuisestikin alalta oli vain joitain kymmeniä akateemisia tutkimuksia. Nyt tutkimuksen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Korpelan mukaan suomalaiset ovat tiedostavia kuluttajia, ja tutkitulla tiedolla on suuri painoarvo. Kattava tutkimus ja hyvä viestintä luovat edellytyksiä sille, että hyönteisravinto päätyisi osaksi kotimaisia ruokaketjuja. Koska tutkimusta ei kuitenkaan juurikaan ole ollut, Korpelan johtamassa kaksivuotisessa tutkimusprojektissa keskityttiin peruskysymyksiin hyönteisravinnon mahdollisuuksista Suomessa.

Tiedon lisäksi tuotteen saatavuus ja hinta ovat keskeinen asia hyönteisravinnon suosiossa. Tällä hetkellä tuotantokapasiteetit ovat pieniä, minkä vuoksi ravinnon kilohinnat ovat korkeita.

– Teknologian kehittyminen on aivan keskeistä. Kun tuotantomenetelmiä ja teknologioita saadaan parannettua, myös kilohinnat putoavat merkittävästi.

Kolmas kysymys on lainsäädännöllinen. Vaikka EU-lainsäädäntö muuttui vuoden alussa hyönteisravinnon kannalta suotuisammaksi, hyönteisruokatuotteille tarvitaan kuitenkin EU:n uuselintarvikelupa. Pitkä lupaprosessi saattaa hidastaa uusien yritysten ja tuotteiden syntymistä.

Hyönteisten kasvatuksesta sikafarmareiden sivuelin-keino

Muutamia vuosia sitten Suomessa oli vain muutamia start-up-yrityksiä, jotka työskentelivät hyönteisravinnon parissa. Nyt yrittäjiä on jo niin monta, ettei Korpela enää hetkeen ole pysynyt laskuissa.

– Esimerkiksi sikatilalliset ovat olleet kiinnostuneita ottamaan myös hyönteisten kasvatusta osaksi toimintaansa. Yrittäjien toimintaa on kuitenkin jarruttanut tiedon puute, sillä alan historia on Suomessa vielä lyhyt. Esimerkiksi suuren kapasiteetin kasvatuksesta ei ole vielä paljonkaan tietoa.

Karjan tuotannossa teurastaminen on keskeinen osa tuotantoprosessia. Sirkkatuotannossa tätä vaihetta ei ole, vaan kerätyt sirkat voidaan laittaa sellaisenaan pakastimeen, jossa sirkat vaipuvat luonnollisesti horrokseen ja kuolevat. Suoraan tämän jälkeen hyönteisten liha voidaan kypsentää.

Monilla hyönteisten kasvattajayrittäjillä on kasvatukseen teollisuushalli, jossa hyönteiset kasvatetaan säiliöissä tai astioissa. Sirkat tarvitsevat melko korkean lämpötilan, 28–30 astetta. Sirkoille syötetään esimerkiksi kanarehua.

– Sirkoille kuitenkin kelpaa ravinnoksi hyvin moninaiset tuotteet, ja tässä olisi hyvä tuotekehityksen mahdollisuus. Erilaiset elintarviketeollisuuden sivuvirrat, muusta tuotannosta ylijäävät osat, voisivat olla varsin hyvää ravintoa sirkoille.

Mustikoilla sirkoista superfoodia?

Laosissa Korpela oppi, että kun sirkoille syöttää kurpitsaa, sirkkoihin tulee kaunis väri. Tähän liittyy merkittävä tutkimaton potentiaali.

– Voisiko sirkoille tarjottavalla ravinnolla kasvattaa myös vaikkapa omega 3 -sirkkoja tai saada sirkkoihin jotain tietynlaista makua? Jos hyönteisille tarjotaan esimerkiksi mustikoita, tuleeko niistä kotimaista superfoodia?

Entä miten sujuu hyönteis­ruuan valmistus tutkijalta?

– Minä en ole juuri kummoinenkaan hyönteiskokki, vaikka olen toki kokannut paljon hyönteisruokaa. Enemmänkin tykkään syödä ammattilaiskokkien valmistamia ruokia. Olen tarjonnut tyttärilleni hyönteisruokia pienestä pitäen, ja vanhin syö hyönteisiä oikein mielellään. Tämä saattaa olla ensimmäinen sukupolvi, joille hyönteiset eivät ole enää eksoottista herkkua, vaan luonnollinen osa ruokavaliota, Korpela pohtii. •

teksti: Hannu Aaltonen • kuvat: shutterstock, Hannu Aaltonen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.