korento

Sudenkorentojen viehättävän ulkomuodon takaa löytyy opportunistinen saalistaja. Kuvassa okatytönkorento.

 

DNA-tutkimus selvitti sudenkorentojen ruokavalion

Tutkija Kari Kauniston johtaman sudenkorentojen ruokavaliotutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli kehittää ja testata DNA-tutkimusmenetelmää. Sitä käytettiin selvittämään sudenkorentojen ruokavaliota. Tutkimus julkaistiin viime vuonna kansainvälisessä Ecology and Evolution -tiedelehdessä.

Sudenkorentojen kaunis ulkomuoto on aina kiehtonut ihmisiä. Herkän olemuksen takaa paljastuu kuitenkin hyönteismaailman huippusaalistaja, joka on saalistanut maapallolla satoja miljoonia vuosia. Tähän asti ei ole kuitenkaan tiedetty, mitä sudenkorennot todellisuudessa syövät.

Sudenkorento on hyönteismaailman kovaotteinen peto. Leuat muodostavat suuren osan sudenkorennon päästä ja purukalustoon viittaa ryhmän tieteellinen nimikin: odonata eli hampaallinen. Vahvojen leukojensa avulla sudenkorennot pystyvät tekemään selvää jälkeä kovimmistakin saalishyönteisistä. Sudenkorennon pään yläosan peittävät suuret silmät. Juuri mikään ei jää tarkkanäköiseltä sudenkorennolta huomaamatta, kun se roikkuu kotikorressaan ja tutkailee reviiriään. Suurten ja virtaviivaisten siipiensä ansiosta monet sudenkorennot ovat yksiä hyönteismaailman taitavimmista lentäjistä.

Sudenkorentoja löytyy lähes jokaisesta maailmankolkasta Etelämannerta lukuun ottamatta. Tehokkaana saalistajana sudenkorennoilla onkin huomattava vaikutus koko maapallon hyönteiskantoihin. Vaikka sudenkorentojen saalistustaidot on tunnettu pitkään, ei ole kuitenkaan tiedetty, mitä sudenkorennot tarkkaan ottaen syövät. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkija Kari Kaunisto lyöttäytyi yhteen Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Tomas Roslinin, Turun yliopiston professori Ilari Sääksjärven ja tutkija Eero Vesterisen kanssa ja lähti selvittämään asiaa.

Kari Kaunisto
karikaunisto

– Aiemmin ei ole juuri ollut mahdollista selvittää, mitä sudarit (sudenkorennot) syövät, sillä niiden saalistamista on hankala seurata. Sudenkorentojen ruokalistaa on arvioitu vain suurpiirteisesti sen mukaan, mitä hyönteisiä niiden on nähty syövän ja mitä joillain alueilla esiintyy, Kaunisto kertoo.

Kauniston johtama tutkimusryhmä käytti ongelman ratkaisuun DNA-tutkimusmenetelmää. Tutkijat etsivät sudenkorentojen ulosteista saalislajien DNA-sormenjälkiä, pieniä vakioituja DNA-pätkiä. Kun DNA:n pätkiä verrattiin eri tietokannoissa hyönteisistä valmiina oleviin DNA-sormenjälkiin, saatiin selville, mitä lajeja sudenkorennot olivat käyttäneet ravinnokseen.

– Näyttäisi siltä, että sudarit ovat opportunisteja, eivätkä valikoi saalistaan turhan tarkasti. Myös toiset sudenkorennot kelpaavat ruuaksi.

Suomessa on tavattu yli 60 erilaista sudenkorentolajia, joista tutkijat valitsivat kolme kehityshistorialtaan mahdollisimman erilaista lajia: sirokeijukorennon, okatytönkorennon ja tummasyyskorennon. Aikuisvaiheessa olevien sudenkorentojen ruokalistalta löytyi tässä tutkimuksessa kaikkiaan 41 eri hyönteis- ja hämähäkkieläinlajia. Valtaosa tutkimuksen sudenkorentojen ruokavaliosta muodostui harso- ja surviaissääskistä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ruokavalioon kuului lisäksi esimerkiksi kirvoja, yökkösiä, mittariperhosia, kovakuoriaisia, vesipunkkeja ja toisia sudenkorentoja.

Vanha myytti ei pidä paikkaansa – sudenkorennot voivat elää jopa useita vuosia

Kansantarinoiden mukaan sudenkorennot elävät vain yhden kesäpäivän. Niin runollisen kauniilta kuin se kuulostaakin, tämä ei pidä paikkaansa.

– Tämä uskomus juontaa juurensa mahdollisesti päivänkorennoista. Niiden aikuisvaihe saattaa kestää vain joitain tunteja. Ne eivät syö kuoriuduttuaan mitään, vaan niiden tarkoituksena on vain lisääntyä. Sudenkorennot ovat selvästi pitkäikäisempiä.

Suomessa sudenkorentojen toukkavaihe saattaa kestää jopa vuosia. Vuoristoissa elinkaari voi olla vieläkin pidempi: kylmissä vuoristolammissa toukkavaihe saattaa kestää jopa lähemmäs vuosikymmenen. Aikuisena sudenkorennot voivat elää normaalisti toista kuukautta.

– Jotkut sudenkorennot, esimerkiksi idänkirsikorento, myös talvehtivat aikuisena. Ne kuoriutuvat syksyllä ja talvehtivat kevääseen asti kylmässä pakastuneena. Kevätauringon lämmittäessä ne nousevat vielä siivilleen, munivat sopivaan paikkaan, minkä jälkeen ne kuolevat. Aikuisenakin nämä sudenkorennot elävät siis lähemmäs puoli vuotta.

Kaikki sudenkorentoihin liittyvät uskomukset eivät kuitenkaan ole vain myyttisestä ulkomuodosta kummunneita tarinoita. Itä-Aasian riisiviljelmillä sudenkorentoon saatetaan suhtautua siunauksena hyvästä syystä: ne pitävät viljelmien hyönteiset kurissa. Kun Myanmarissa puhkesi keltakuumeaalto, havaittiin, että talojen yhteydessä oleviin sadevesitankkeihin oli pesiytynyt hyttysiä, jotka levittävät keltakuumetta. Kun tankkeihin laitettiin sudenkorennon toukkia, uudet tautitapaukset katosivat alueelta hetkessä.

 

Sudenkorentoja pörräsi maapallolla jo aikana ennen dinosauruksia

Siitä huolimatta, että lisääntymiskykyiseksi aikuiseksi pääsevät vain harvat yksilöt, sudenkorennot ovat lajina poikkeuksellisen hyviä selviytyjiä. Sudenkorentojen esi-isiä on pörrännyt maapallolla jo paljon ennen jurakautta, yli kolmesataa miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurusten valtakauden päätti todennäköisesti äkkinäiset elinympäristön muutokset, mutta sudenkorentoja se ei tuhonnut. Ovatko sudenkorennot niin hyviä selviytyjiä, että ne ovat turvassa myös uusimmalta uhalta, ihmisen aiheuttamalta ilmaston- ja elinympäristön muutokselta?

– Sudenkorennot ovat nyt haavoittuvassa asemassa siinä missä monet muutkin hyönteiset. Vesistöjen pilaantuminen, elinympäristöjen tuhoutuminen ja pilkkoutuminen sekä rakentaminen aiheuttaa sudareille sen, että hyviä lisääntymis- ja saalistusmaita on aiempaa vähemmän. Erään Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan lentävien hyönteisten määrä on pudonnut 27 vuodessa lähes 80 prosenttia. Saalishyönteisten määrien vaihtelu heijastuu varmasti myös sudenkorentojen kaltaisiin petoihin. Aika näyttää, kuinka sudenkorentojen käy.

Kauniston johtama sudenkorentotutkimus on julkaistu viime vuonna kansainvälisessä Ecology and Evolution -tiedelehdessä. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli kehittää ja testata DNA-tutkimusmenetelmää. Tutkijaryhmällä on jo kerättynä aineistot seuraavaan julkaisuun, jossa on tarkoitus selvittää  sudenkorentojen vaikutusta saalishyönteisten määriin. Sitä ennen Kaunisto tekee kuitenkin tutkimusta loispistiäisistä.

– Selvitän Eemil Aaltosen ja Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella loispistiäisen myrkyn rakennetta, toimintaa ja hyödyntämismahdollisuuksia. Niistä voi löytyä jopa täysin uudenlaisia lääkeaineita, Kaunisto valottaa. •

teksti: Hannu Aaltonen • kuvat: Hannu Aaltonen ja Kari Kaunisto

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.