Tekstiilien kierrätys 3/3

vaatteita

Mitumba-sana on swahilinkieltä ja tarkoittaa paaleissa maahan tuotavia käytettyjä vaatteita, joita eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset toimijat dumppaavat Afrikkaan ja muualle kehittyvään maailmaan. Ympäristöongelmien ohella käytettyjen vaatteiden massiivinen tuonti aiheuttaa vastaanottajamaissa rakenteellisia vääristymiä. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa oma paikallinen tekstiiliteollisuus on viime vuosikymmeninä käytännössä hävinnyt paalivaatteiden ansiosta.

 

Keräys ei ole vielä kierrätystä

Tunkiessasi keräyslaatikkoon lumppuja, joita et itse enää käyttäisi, et ole tekemässä ympäristötekoa.

Lehtori Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta toimii projektipäällikkönä poistotekstiilien kestävää kierrätystä edistävässä laajassa Telaketju-verkostossa. Hän myös veti vuonna 2016 läpivietyä Tekstiili 2.0 -pilottihanketta, jossa kerättiin ja lajiteltiin poistotekstiilejä Varsinais-Suomen alueella ja etsittiin niille hyödyntäjiä. 

Suomessa ei kerätä laajamittaisesti ja koordinoidusti poistotekstiilejä. Knuutila muistuttaa, että pelkkä kerääminen ei ole vielä kierrätystä. Eikä teollisessa mittaluokassa kerääminen kannata, ellei kuidulle löydy käyttäjää, joka pystyisi hyödyntämään kerätyt määrät.

Henna Knuutilan mielestä parasta, mitä kuluttaja voi tehdä, on ostaa pitkäikäisiä asusteita.
hennaknuutila

– Tekstiili 2.0 -hankkeen myötä meille syntyi hyvä käsitys siitä, miten kannattaa kerätä, millaista keräyksestä saatava materiaali on, ja millaisia käyttökohteita voisi löytää materiaalille, joka ei kelpaa kierrätystekstiilejä ainoana Suomessa teollisesti hyödyntävälle Dafecor Oy:lle.

Janakkalassa sijaitseva yritys valmistaa muun muassa öljynimeytysmattoja ja akustointituotteita.

– Saimme asusteita vintage-kauppoihin, farkkuja käsityöläisten raaka-aineeksi ja niin edelleen. Kehitimme myös tekstiilipäivät, joilla käy paljon yrityksiä ja yksittäisiä ihmisiä ostamassa tekstiilimateriaalia kilohintaan omiin tarpeisiinsa, Knuutila kuvaa hanketta.

– Selvitimme myös mahdollisuuksia viedä Eurooppaan se osa keräämistämme tekstiileistä, jolle ei löytynyt käyttöä kotimaassa. Oletimme, että siellä olisi toimivat poistotekstiilien markkinat ja toimijoita, jotka todella kierrättäisivät tekstiilit, eivätkä vain rahtaisi niitä paaleissa Afrikkaan. Valitettavasti emme löytäneet sellaisia.

Euroopassa ei siis olla tässä asiassa sen pitemmällä kuin Suomessakaan. Kuitenkin jo 2025 tekstiilijäte on erilliskerättävä koko EU:n alueella.

– Mutta tätä erilliskerättävää materiaalia pitää myös osata hyödyntää, ei siinä muuten ole mitään järkeä. Jos me nyt rakennamme tänne toimivan tekstiilikierrätyksen ekosysteemin tai edes osia siitä, meillä on mitä myydä ja viedä ulkomaillekin.

Tekstiili 2.0 -hankkeessa kerätystä tekstiilijätteestä noin 60 prosenttia oli sekoitekuituja, joiden kierrättäminen on vaikeaa. Puuvillaa oli 25 prosenttia, villaa ja muita luonnonkuituja 5 prosenttia ja loppu 10 prosenttia täyssynteettisiä kuituja. 

Uusiokäyttö kangas kankaana ja vaate vaatteena olisi luonnon kannalta paras, sillä se ei vaadi minkäänlaista prosessointia. Tekstiilijätettä syntyy kuitenkin kymmenkertaisesti sen, mitä pystytään kierrättämään.

– Vanhojen käyttökohteiden rinnalle me tarvitsemme myös uusia teollisen mittaluokan käyttökohteita poistotekstiileille: eristeinä, akustiikkapaneeleina ja suodinkankaina maantäyttöihin.

Eikä niitä tarvitse syntyä vain Suomeen, kunhan pystymme lähettämään maailmalle vaatepaalien sijasta valkaistua kuitua eli raaka-ainetta jätteen sijasta.

– Suurin osa isojen kirpputoriketjujen keräämistä uusiokäyttöön kelvottomista tekstiileistä lähetetään Eurooppaan käsin lajiteltavaksi, eikä kukaan tiedä, minne ne lopulta päätyvät. Ympäristön kannalta on siis ainakin toistaiseksi parasta laittaa huonot ja likaiset vaatteet keräysastian sijasta sekajäteastiaan, jolloin ainakin niiden lämpöarvo saadaan hyödynnettyä jätteenpolttolaitoksella.

Eroon kertakäyttö­vaatteista

Parasta, mitä kuluttaja voi tehdä, on ostaa pitkäikäisiä asusteita. Knuutila toivoo, että jatkossa myös tekstiilien ympäristövaikutukset hinnoiteltaisiin suoraan tuotteisiin.

– Vaatteita tuotetaan tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin niitä kulutetaan – ja niitä myös kulutetaan liikaa – ja se on kestämätön yhtälö. Eikä t-paita voi maksaa alle viittä kymppiä. Sen valmistamisen aiheuttaman valtavan veden- ja kemikaalinkulutuksen sekä siihen käytetyn työn pitäisi näkyä hinnassa, Knuutila sanoo.

Kestävä ostaminen pitäisi tehdä kuluttajille helpoksi ulkoisvaikutusten hinnoittelulla. Se pienentäisi laadukkaiden vaatteiden hintaeroa halpatuotteisiin, mikä rohkaisisi ihmisiä myös käyttämään vaatteitaan mahdollisimman pitkään. 

– Vaatteiden käyttöikää voisi myös pidentää helpoiksi tuotteistetuilla huolto- ja korjauspalveluilla, joilta tulisi myös poistaa arvonlisävero. Tekstiiliteollisuuden tuotannon ongelmiin on nyt havahduttu, mutta on ymmärrettävä, että samat ongelmat löytyvät myös kuluttajan päästä. •

Tekstiilit eivät kierrä

SYKE on julkaissut vuonna 2015 suomalaisista tekstiilivirroista kattavan selvityksen, joka perustuu vuoden 2012 tilastoihin. Tuona vuonna kuluttajat ja laitostaloudet poistivat tekstiilejä omasta käytöstään noin 70 000 tonnia, josta laitosten osuus oli noin kymmenes­osa.

Vaatepoistoista 77 % meni suoraan jätteeksi ja 23 % hyväntekeväisyyskeräyksiin. Jälkimmäisestä tekstiilivirrasta noin viidesosa palautui suomalaisten käyttöön joko vaatelahjoituksina tai järjestöjen myymälöiden kautta. Toinen viidesosa meni jätteeksi ja noin 60 % vietiin ulkomaille.

Lisäksi selvityksen tekijät ovat arvioineet kirpputorien ja kuluttajien välisen suoran kierrätyksen määräksi vähintään puolet siitä, mitä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykset ja myymälät palauttavat uudelleenkäyttöön. Eli yhteensä uudelleenkäytön määrän arvioidaan jäävän alle 10 prosenttiin koko poistotekstiilien määristä.

Tekstiilijätteen vienti kaatopaikoille kiellettiin vuoden 2016 alusta, joten jätehuoltoon menevät tekstiilit pääosin poltetaan energiajätteenä.

Katso graafi Telaketju-yhteishankkeesta tästä.

 

teksti: Jussi-Pekka Aukia • kuvat: Jussi-Pekka Aukia ja ShutterStock

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.