Kuvassa

kulotus

Liekit korkeimmillaan

Suomen 100-vuotisjuhlakaski poltettiin Padasjoella 18. kesäkuuta 2018. Palaminen oli nopeaa ja likimain kaikki puuaines paloi hyvin vähiin. Viertämistä, jossa palamattomat puut siirrellään isommiksi kasoiksi palamisen varmistamiseksi, ei juurikaan tarvittu.

Kolme metsänhoitajaa Pekka T. Rajala, Antti Koskimäki ja Timo Tuomola kaskea viertämässä.
kulo

Noin kahden aarin nurkkaus kaskesta kylvettiin nauriille. Elokuussa kylvettiin koko alueelle kaskiruis. Ensi keväänä alueelle kylvetään mäntykoealat, joista tulee pitkään seurattavia ja mitattavia kohteita. Vuonna 1917 poltetun Heikinheimon kasken männikkö on edelleen seurannassa, ja se kaski oli yksi tämän nyt poltetun kasken esikuvia.

Kaskeamisen historia ulottuu Suomessa esihistorialliselle ajalle saakka. Sahateollisuuden kehittyessä 1800-luvulla puutavaran arvo nousi ja kaskeamista alettiin rajoittaa. Maanviljely asettui pysyvästi raivatuille pelloille. Lopulta kaskia poltettiinkin enää vain peltoalan lisäämiseksi tai laidunmaiden raivaamiseksi. Viimeiset kasket sauhusivat 1900-luvun alkupuolella. •

teksti: Antti Koskimäki • kuvat: Erkki Oksanen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.