26.11.2018

Meidän polkumme

Helena Herttuainen

sairaslomalla

Milloin sairausloman ajalta maksetaan palkkaa?

Aika lailla yleisesti on vallalla käsitys, että sairauden osuessa kohdalle työssä käyvän henkilön toimeentulo on hyvin turvattu. Oikeus saada palkkaa sairauspoissaolon ajalta vaihtelee kuitenkin paljon riippuen työnantajan toimialasta tai oman työsuhteen kestosta.

Laki antaa minimiturvan

Jos työntekijä sairastuu, hän saa lain perusteella sairausajan palkkaa kymmeneltä ensimmäiseltä sairauspäivältä (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Tämä edellyttää, että hän on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä siksi suoriudu työsopimuksen mukaisista tehtävistään. Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka osuvat kyseiselle ajanjaksolle. Sairausajan palkka on sama kuin työntekijän muutenkin saama palkka. Käytännössä palkan maksaminen vain jatkuu normaalisti ensimmäiset kymmenen sairauspäivää. Työntekijä saa täyttä sairausajan palkkaa, jos hän työkyvyttömyyden alkaessa on ollut samassa työpaikassa vähintään kuukauden. Tätä lyhyemmissä työsuhteissa työntekijä saa sairausaikana vain 50 prosenttia tavallisesta palkastaan.

Sairausajan palkka ja työehtosopimukset

Useissa työehtosopimuksissa on sovittu oikeudesta lakisääteistä pidempiin sairausajan palkkoihin, jolloin työnantajan on maksettava palkkaa sairastuneelle työntekijälle pidempään kuin kymmenen päivää. Joissakin työehtosopimuksissa tämä aika voi olla jopa kolme kuukautta. Palkallisen sairausloman pituus on tarkistettava aina erikseen alan työehtosopimuksesta. Joissain harvoissa työehtosopimuksissa on myös määrätty karenssipäivästä, jolloin ensimmäiseltä kokonaiselta sairauspoissaolopäivältä ei makseta lainkaan sairausajan palkkaa.

Kela maksaa sairausajan päivärahaa

Sairauden kymmenen ensimmäistä päivää ovat sairauspäivärahan omavastuuaika, johon työntekijä tai työnantaja eivät kumpikaan saa tukia valtiolta. Sen jälkeen siirrytään sairausajan palkan piiristä sairauspäivärahan piiriin, jonka maksaa Kela.

Kela osallistuu yli kymmenen päivää kestävän sairausajan palkan kustannuksiin tai maksaa päivärahaa sairastuneelle. Jos työnantajan on työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella maksettava sairausajan palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajan päättymisen jälkeen, Kela maksaa sairauspäivärahan tältä ajalta suoraan työnantajalle. Jos työnantajan maksama sairausajan palkka on pienempi kuin Kelan tarjoama sairauspäiväraha, Kela maksaa erotuksen työntekijälle.

Ilmoita sairastumisesta viipymättä

Työntekijän velvollisuus on ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, jos sairaus tai tapaturma estää työnteon. Työpaikalla on usein sovittu myös siitä, kenelle poissaoloista ilmoitetaan ja montako päivää voi olla poissa sairauden vuoksi ilman lääkärintodistusta. Työkyvyttömyydestä on esitettävä lääkärintodistus aina, jos työnantaja sitä vaatii. Luotettavana selvityksenä työkyvyttömyydestä voi työnantaja hyväksyä myös terveydenhoitajan antaman todistuksen. Työehtosopimusmääräykset ja työpaikan käytäntö vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen selvitys työntekijältä vaaditaan. Jos työnantajalla on aihetta epäillä työkyvyttömyyttä, hän voi määrätä työntekijän valitsemansa lääkärin tarkastettavaksi. Lääkärintodistus on välttämätön työnantajan kannalta silloin, kun sairausloma jatkuu pitkään. Se tarvitaan, jotta työnantaja saa korvauksensa Kelalta.

Aina oikeutta sairausajan palkkaan ei ole

Työntekijä ei ole oikeutettu työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan, jos hän on itse aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden seurauksena. Vapaa-aikana humalassa itsensä loukkaaminen voisi tulla tällaisena kyseeseen, tai vaikkapa tappeluun osallistuminen. Rima törkeän huolimattomuuden täyttymiselle on kuitenkin melko korkea. Lisäksi on tilanteita, joissa lääkäri voi kirjoittaa sairausloman, mutta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kosmeettisista toimenpiteistä johtuvat poissaolot. 

Osasairauspäiväraha on yleistymässä

Osasairauspäiväraha on työntekijän ja työnantajan kesken sovittu vapaaehtoinen järjestely, jolla pyritään tukemaan sairaana olleen paluuta työelämään. Vähintään 60 päivää yhtäjaksoisesti kestäneen sairauden jälkeen työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti. Tällöin hän saa 40–60 prosenttia palkastaan työnantajaltaan ja lisäksi Kelalta osasairauspäivärahaa. Työhön paluu ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai toipumista. Osasairauspäivärahan hyödyntäminen edellyttää aina myös lääketieteellistä arviota työntekijän tai yrittäjän terveydentilasta. Kelan verkkosivuilta löydät lisää tietoa osasairauspäivärahasta 

Erityistilanteita

Joskus sairastuminen voi sattua päällekkäin jonkin toisen poissaolon kanssa. Tällaisia tilanteita ovat tyypillisesti vuosiloma, lomautus, lakko, virka- tai työvapaa yms. Vuosiloman siirtymisestä on omat sääntönsä, mutta muut tilanteet ratkaistaan pääsääntöisesti ns. aika-prioriteettiperiaatteen mukaan. Se on työoikeudessa yleisesti noudatettava ja vakiintunut periaate, jota käytetään ratkaistaessa samaan ajankohtaan vaikuttavien syiden ja tapahtumien (esimerkiksi poissaoloperusteiden) keskinäistä etusijaa, kuten työntekijän oikeutta palkkaan kahdesta eri syystä johtuvan poissaolon sattuessa päällekkäin. 

Poissaolon perustetta ja sen vaikutusta arvioidaan ensimmäiseksi alkaneen syyn perusteella. Esimerkiksi työntekijän palkallisen sairausloman aikana alkanut lakko ei keskeytä palkanmaksua. Jos ensimmäisen poissaolon peruste lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, arvioidaan poissaoloa ensimmäisen syyn päätyttyä jälkimmäisen perusteella. Jos esimerkiksi työntekijä on sairaana lomautusilmoitusta annettaessa ja edelleen työkyvyttömänä lomautuksen alkaessa, poissaolon katsotaan johtuvan sairaudesta, ja työntekijälle maksetaan sairausajan palkka. Jos taas työntekijä sairastuu lomautuksen alkamisen jälkeen, poissaolon syynä on lomautus eikä työnantaja maksa sairausajan palkkaa samanaikaiselta sairaus- ja lomautusajalta.

Teksti: Arja Varis • Kuva: Ingimage

 

Kysytyimmät kysymykset

Loimun Lakiluuriin tulee paljon sairauslomaan liittyviä kysymyksiä. Lakiluuri palvelee jäseniä ti–to klo 10–12 numerossa 044 756 0150.

Täytyykö kuumeisena jäädä kotiin?

– Ei välttämättä, mutta usein kuume kertoo sairaudesta, joka voi hyvinkin olla tarttuvaa. Flunssassakin yleiskunto on paras mittari sairauslomatarpeelle.

Saako työnantaja painostaa työntekijän töihin, jos kuumetta on vain vähän?

– Ei saa. Lain mukaan työnantajalla on oikeus saada palkanmaksun perusteeksi luotettava todistus työkyvyttömyydestä. Lääkäri siis päättää, tarvitaanko sairauslomaa. Monilla työpaikoilla on omailmoituskäytäntö, jolloin oma ilmoitus sairaudesta tietyn ajan sisällä riittää. Tämä käytäntö vaihtelee työpaikasta toiseen, tyypillisesti se on 1–3 päivää.

Millä tavalla sairastumisesta pitää ilmoittaa työnantajalle? Riittääkö tekstiviesti?

Työpaikalla on noudatettavasta käytännöstä päättää työnantaja. Lähes aina edellytetään, että työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan esimiehelle välittömästi. Puhelinsoitto on yleensä tekstiviestiä parempi vaihtoehto, koska esimiehellä voi olla kysymyksiä työntekijän töiden järjestelemisen suhteen.

Jos on paljon kuumetta tai kova vatsatauti, pitääkö silloinkin mennä lääkäriin hankkimaan lääkärintodistus?

Tällaisissa tilanteissa olisikin hyvä, jos oma ilmoitus riittäisi. Flunssan alkuvaiheessa kuume voi olla korkea ja olo hutera. Silloin tuntuu kohtuuttomalta vaatia, että potilaan pitäisi mennä pelkän todistuksen vuoksi käymään terveydenhuollossa. Tämä on kuitenkin työnantajan päätettävissä.

Pitääkö työnantajalle kertoa sairausloman syy?

Lääkärintodistukseen kirjoitetaan sairaudesta kansainvälisen tautiluokituksen mukainen koodi ja latinankielinen nimi. Nämä esimies saa helposti selville vaikka googlettamalla, mutta sitä ei suositella, koska väärinymmärryksen vaara on ilmeinen. Jos työntekijä ei missään tapauksessa halua lääkärintodistukseensa sairautensa nimeä, hän voi saada todistuksen ilman diagnoosia, mutta silloin hän ei saa sairauslomaltaan palkkaa.

Saako esimies kertoa työpaikalla työntekijän sairauslomasta muille työkavereille?

Terveystiedot ovat yksityisasioita ja tietosuojan piirissä. Esimies saa kertoa, että työntekijä on poissa, mutta syytä ei saisi kertoa. Tästä on tosin erilaisia tulkintoja. Pelkkä poissaoloilmoitus tavallisena flunssakautena voi sekin herättää ihmetystä. Jos esimies on vastoin työntekijän tahtoa kertonut muille sairausloman syyn, työntekijän kannattaa ottaa asia puheeksi työnantajan, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa.

Voivatko usein toistuvat flunssat tai muu sairastaminen olla irtisanomisperuste?

Eivät voi olla. Vain pysyvä ja pitkäkestoinen työkyvyttömyys voi olla irtisanomisperuste. Flunssa tai useampi lähekkäin sattunut sairastuminen eivät tee ketään työkyvyttömäksi. Jos usein toistuvan flunssan tai sairastelun takaa löytyy esimerkiksi jokin tavalla vai toisella työhön liittyvä allergia, tähän on syytä yrittää löytää ratkaisu. Se voi olla työnkuvan muutos tai jopa työpaikan vaihtaminen. Jos työntekijä joutuu tällaisessa tilanteessa etsimään uuden työn, hänellä on oikeus erilaisiin etuisuuksiin, jotka helpottavat työpaikan vaihtamista.

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.