viikki

Opintovapaa on lakisääteinen oikeus

Opintovapaa tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Opintovapaan ajaksi voi saada aikuiskoulutustukea.

Lähes kaikilla palkansaajilla on lakisääteinen oikeus jäädä opintovapaalle. Opintovapaa­oikeus koskee työntekijöitä, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. Työnantajan on myönnettävä opintovapaa, kun opintovapaalaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Työntekijän palvelussuhde säilyy opintovapaan aikana.

Opintovapaata voi saada enintään kahdeksi vuodeksi. Jos on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme kuukautta, mutta alle vuoden, voi opintovapaata saada vain viisi päivää.

Opintovapaa on palkaton vapaa, ellei siitä ole toisin sovittu työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijälle kertyy kuitenkin vuosilomaa 30 opintovapaapäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosiloman kertyminen edellyttää työntekijän palaamista töihin välittömästi opintovapaan päätyttyä. Opintovapaa pienentää kertyvän eläkkeen määrää, koska vapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Millaisiin opintoihin?

Opintovapaata voi saada julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen tai ammattiyhdistyskoulutukseen. Julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta. Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä työehto- tai virkaehtosopimuksessa erikseen sovittua koulutusta.

Opintovapaalla suoritettavien opintojen ei tarvitse liittyä senhetkiseen työhön tai aikaisempaan koulutukseen. Työntekijä voi valita opintojen kohteen itse. Opintovapaa soveltuukin erinomaisesti myös ammatinvaihtajille.

Kuinka haetaan?

Opintovapaata haetaan siinä vaiheessa, kun on saanut opiskelupaikan. Hakemus työnantajalle tehdään vapaamuotoisena ja se pitää jättää vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta vähintään 15 päivää ennen vapaan alkamista.

Opintovapaan voi hakea joko yhtenä tai useampana jaksona. Vapaan voi jaksottaa myös niin, että on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla.

Työnantaja ei voi evätä opintovapaata, jos lain vaatimukset täyttyvät. Työnantaja voi kuitenkin siirtää opintovapaan alkamista enintään kuudella kuukaudella, jos opintovapaa tuottaa tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Tuntuva haitta voi olla esimerkiksi se, että työnantajalla on vaikeaa saada sijaista lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.

Kun on ollut kaksi vuotta opintovapaalla, voi uuden opintovapaan saada viiden vuoden kuluttua ensimmäisen opintovapaan alkamisesta. 

Saa keskeyttää

Opintovapaan keskeyttäminen onnistuu, jos opintovapaata on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi. Keskeyttämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle vähintään neljä viikkoa ennen aiottua työhön paluuta. Keskeytykselle ei edellytetä syytä.

Jos työnantaja on palkannut opintovapaalaisen tilalle sijaisen, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijää takaisin töihin niin kauan kuin sijaisen työsopimus on voimassa.

Työntekijä voi siirtää opintovapaan alkamista, jos opintovapaata on myönnetty yli viisi päivää ja siirrosta ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan siirtämistä voidaan hakea enintään vuodeksi kerrallaan. Myönnetyn opintovapaan voi jättää myös kokonaan käyttämättä.

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi opintovapaan aikana sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuen ja työkyvyttömyys jatkuu yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyys­ajasta lueta opintovapaa-ajaksi. Edellytyksenä on, että työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä. Työntekijä voi käyttää säästyneen opintovapaa-ajan myöhemmin.

Voi hakea aikuiskoulutustukea

Opintovapaan ajaksi voi hakea aikuiskoulutustukea Koulutusrahastolta. Tuen saaminen edellyttää vähintään kahdeksan vuoden työhistoriaa ja vähintään vuoden työsuhdetta sen hetkiseen työnantajaan.

Tuettavien opintojen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta ja opiskeluajan bruttokuukausitulojen on jäätävä alle 250 euron. Opintojen on oltava päätoimisia.

Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto on 15 kuukautta. Aikuiskoulutustuen määrä on yleensä 40–60 prosenttia sen hetkisestä kuukausipalkasta.

Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavaan opiskeluun, tutkinnon osien suorittamiseen sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa.

”Toimii hyvin” 

Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen on tyytyväinen opintovapaajärjestelmän toimivuuteen.

– Opintovapaalaki toimii hyvin siihen nähden, että kyse on vanhasta lainsäädännöstä. Suurimmat ongelmat liittyvät yleensä työantajan toiveisiin lykätä opintovapaata tai evätä sen käyttöoikeus. Työnantaja ei voi kuitenkaan evätä opintovapaata, sillä se on työntekijän subjektiivinen oikeus. Vapaan jaksottamisesta tulee myös joskus erimielisyyksiä, Mielityinen kertoo.

Mitä muuta opintovapaalle aikovan kannattaa muistaa?

– Opintovapaata hakiessa kannattaa huomioida laissa säädetyt aikarajat. Samoin kannattaa varautua työnantajan oikeuteen siirtää opintovapaan aloittamista. Olisi myös järkevää varmistaa, että on oikeutettu aikuiskoulutustukeen, Mielityinen opastaa.

Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parhaillaan aikuiskoulutustuen kehittämisestä. Sillä saattaa olla tulevina vuosina vaikutuksia myös opintovapaajärjestelmään. •

Opintovapaa lyhyesti

  • Opintovapaa on lakisääteinen oikeus, perustuu opintovapaalakiin 
  • Työsuhteen samaan työnantajaan on pitänyt kestää vähintään vuoden
  • Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa
  • Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen
  • Opintojen on oltava julkisen valvonnan alaista koulutusta, ammattiyhdistyskoulutusta tai maatalousyrittäjille tarkoitettua koulutusta
  • On palkatonta, ellei siitä ole työnantajan kanssa toisin sovittu
  • On haettava työnantajalta vähintään 45 vuorokautta ennen opintojen alkamista vapaamuotoisella hakemuksella
  • Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamista enintään kuudella kuukaudella, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa
  • Työntekijä, jolle on myönnetty opintovapaata yli 50 työpäivää, voi keskeyttää opintovapaan ja palata työhön ilmoittamalla siitä työnantajalle
  • Opintovapaan aikaisiin opintoihin on mahdollista saada aikuiskoulutustukea, jota haetaan Koulutusrahastosta
 

teksti: Markku Pulkkinen • Kuva: Helsingin yliopisto, Veikko Somerpuro

Lisätietoja:
www.tem.fi/opintovapaa
www.koulutusrahasto.fi

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.