26.11.2018

Meidän polkumme

Helena Herttuainen

teema

Viihtyvyystekijä ja terveysriski

Työpaikan sisäilman aiheuttamiin mahdollisiin ongelmiin kannattaa puuttua tutkitun tiedon varassa.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Titta Manninen arvioi, että tietoa havaita, tutkia ja korjata ongelmarakennuksia on riittävästi. Isompi ongelma on kansalaisten huoli sisäilman terveysvaikutuksista ja ihmisten oireilu. 

– Ongelmat eivät yleensä ole yhden syyn takana, vaan monen tekijän yhteistulosta, eikä keskittyminen yhteen yksittäiseen asiaan, kuten mikrobien määrään ilmassa, ole järkevää, Työterveyslaitoksen asiantuntija Titta Manninen sanoo.
manninen

Näitä asioita tullaan miettimään juuri käynnistyneessä kansallisessa Sisäilma – ja terveys -ohjelmassa.

– Meillä on kansainvälisesti verrattuna hyvä sisäilma, mutta ihmiset ovat huolissaan, eikä epäluottamuksen taustalla oleva keskustelu perustu kaikilta osin tutkittuun tietoon. Meillä pitäisi myös miettiä aikaisempaa paremmin sisäilmasta oireilevien hoitopolkuja.

Rakennusten ongelmat hallinnassa

Suomessa on erittäin hyvää korjausrakentamisen osaamista, vahvaa tietoa riskirakenteista sekä valtakunnallinen sertifioitujen rakennusterveyden asiantuntijoiden RTA-verkosto, joka toimii konsultti- ja suunnittelutoimistoissa. Mannisen mielestä rakentamisen ongelmat on pääosin ratkaistu, vaikka ongelmia toki on ja niihin pitää reagoida. 

– Kaiken kaikkiaan rakennuspuolella tilanne on tällä vuosituhannella jatkuvasti parantunut ja parantumassa. Rakennettaessa ja korjattaessa on kaikki mahdollisuudet onnistumiselle.

Rakennuskannassa ongelmallisimpia ovat 1960–1980-lukujen talot, joissa käytettyjen rakenneratkaisujen tiedetään nyt olevan riskirakenteita ja vaurioitumiselle alttiita.

– Nyt nämä rakennukset ja niiden talotekniset järjestelmät alkavat muutenkin tulla elinkaarensa päähän. Niitä on joko korjattu, korjataan parhaillaan tai niitä puretaan. Ja toki korjausvelkaakin on vielä. Uudisrakentamisessa haasteena on valvonta ja laadunvarmistus pitkien alihankintaketjujen tuoman kasvottomuuden keskellä. 

Kokonaisvaltaista tutkimista

Jos työpaikalla epäillään sisäilman ongelmia, asiaa kannattaa Mannisen mielestä lähteä selvittämään ammattimaisesti, kokonaisvaltaisesti ja monialaisena yhteistyönä. 

– Ongelmat eivät yleensä ole yhden syyn takana, vaan monen tekijän yhteistulosta, eikä keskittyminen yhteen yksittäiseen asiaan, kuten mikrobien määrään ilmassa, ole järkevää. Samanaikaisia altisteita voi olla useampia, ja oireet voivat tulla niiden yhteisvaikutuksesta.

Sisäilmaa voivat heikentää muun muassa huono ilmanvaihto, pölyisyys ja olosuhdetekijät eli lämpötila ja kosteus. Yllättävän usein ongelmana ovat myös huoneilman sisältämät mineraalivillakuidut. 

– Lisäksi tulevat riskirakenteissa tai vesivaurioiden tuloksena kehittyneet kosteus- ja homevauriot. Esimerkiksi ylimääräinen kosteus lattiapäällysteen alla voi aiheuttaa kemiallisten yhdisteiden emissioitumista myös korjauskohteissa.

Tilaajien pitäisi ymmärtää näitä tutkimuksia kilpailuttaessaan antaa riittävä merkitys laadulle eikä katsoa vain hintaa, sillä laadukas tutkimus maksaa. On haastavaa asian­tuntijatyötä määritellä, ovatko olosuhteet tavanomaisesta poikkeavia. Tutkijan pitää ymmärtää kokonaisuus kuten rakenteiden ja ilmanvaihdon toiminta. 

– Ilmanvaihtoa tulisi aina tarkastella ongelmarakennuksissa. Usein vain oletetaan tutkimatta, että se on kunnossa. Huono ilmanvaihto korostaa muita ongelmia, ja on tilanteita, joissa pelkät ilmanvaihtoa koskevat toimenpiteet riittävät ongelmien poistumiseen.

Monialaista yhteistyötä

Kun rakennuksen olosuhteet on määritetty, tarvitaan aina lääkäriä arvioimaan, mitä niistä pitäisi ajatella ihmisten terveyden kannalta. 

– Ongelman ratkaiseminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja vastuiden tunnistamista. Rakennearvioija pystyy puhumaan ainoastaan rakenteista ja sieltä löytyvistä tekijöistä, terveysvaikutukset kuuluvat lääkärille. Työ- ja organisaatiopsykologi voi tukea työyhteisöä, Manninen kuvaa työnjakoa.

– Jos oireilu jatkuu onnistuneista korjauksista huolimatta, työterveyshuollon tehtävä on kohdata oireilevat potilaat ja miettiä voiko kyse olla esimerkiksi ympäristöyliherkkyydestä. Siellä voi kuitenkin olla myös työhyvinvointiin, työn kuormittavuuteen ja jaksamiseen liittyviä tekijöitä.

Myös asiantunteva viestintä siitä, mitä rakennuksessa tapahtuu, on avainasemassa torjuttaessa pelkoja ja epäluottamusta. 

–Viestinnän pitää olla kaksisuuntaista eikä siis pelkkää tiedottamista, ja työntekijöillä pitää myös olla mahdollisuus esittää kysymyksiä hankkeessa työskenteleville asiantuntijoille. •

Lue seuraavaksi työpaikan sisäilma 2/3 tästä.

Teksti ja kuva Jussi-Pekka Aukia • kuvitus: Kalle Talonen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.