syrjinta

Yhdenvertaisuus ei toteudu työelämässä

Työhönottajan olisi keskityttävä työnhakijan osaamiseen, ei etniseen alkuperään, ikään tai fyysisiin rajoitteisiin.

Kaikkien työpanosta tarvitaan työllisyystason nostamiseksi. Silti jokaisen työkykyä ei oteta vakavasti ja on heitäkin, jotka torjutaan työelämästä.

 Yli puolet vammaisista on työmarkkinoiden ulkopuolella, vaikka heidän koulutustasonsa vastaa maan keskitasoa.

Kirsi Pimiä muistuttaa, etteivät kaikki työtehtävät vaadi ulospäin suuntautuvaa luonnetta.
pimia

 Korkeakoulutetut vammaiset ovat kertoneet, että jos työhaastatteluun menee pyörätuolissa, niin heistä tuntuu, että sillä ajatellaan olevan vaikutusta myös pääkoppaan, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa.

 Pimiä ehdottaa, että rekrytoija keskittyisi työn vaatimuksiin ja työnhakijan osaamiseen, eikä esimerkiksi vammaisuuteen. Työhönottajalta vaaditaan myös rohkeutta.

 – Mieluummin kysytään hakijalta itseltään, miten vamma vaikuttaa työtekoon. Ei päätetä hänen puolestaan, mihin hän pystyy ja mihin ei.

Erityislahjakkuus voidaan tunnistaa

Ihmisillä, joilla on autismikirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä, voi olla erikoislahjakkuutta, kuten keskimääräistä paremmat matemaattiset taidot sekä salakielisten koodien purkamiseen vaadittavaa hahmotuskykyä. Pimiän mukaan erikoislahjakkuuksille saattaa olla kysyntää.

 Saksan teknologiateollisuuden yrityksissä heitä toimii konsultteina. Microsoftilla on vuodesta 2015 alkaen ollut Yhdysvalloissa Autism Hiring Program, joka on pyrkinyt alentamaan autismikirjon henkilöiden rekrytointikynnystä.

 – Työhaastatteluissa ihmiset, joilla on Aspergerin oireyhtymä, eivät ole vahvoilla, sillä heille esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen ja silmiin katsominen voi olla vaikeaa, ellei mahdotonta.

 Pimiä muistuttaa, etteivät kaikki työtehtävät kuitenkaan vaadi ulospäin suuntautunutta luonnetta.

 Hän uskoo työnantajilla olevan vieläkin ennakkoluuloja ja vanhakantaista ajattelua, jonka mukaan vammaiset kuuluvat yhteiskunnan ulkopuolelle.

 Monelle vammaiselle myönnetään työkyvyttömyys­eläke heti heidän täysi-ikäistyttyään, vaikka he pystyisivät tekemään työtä.

Väärä nimi torppaa etenemisen

Suomessa monet työelämän syrjintätapauksista liittyvät etniseen taustaan ja alkuperään. Työnhakija ei välttämättä pääse edes työhaastatteluun, jos nimi on ulkomaalainen.

 Pimiä ehdottaa ratkaisuksi anonyymia hakulomaketta, josta voisi lukea vain hakijan koulutuksen ja työkokemuksen. Hakijan nimi ja ikä olisivat peitetyt.

 – Romaninuoret eivät saa toisen asteen koulutustaan päätökseen, kun he eivät pääse työharjoitteluun. Tämä on suuri ongelma, Pimiä toteaa.

 Erilaisten ihmisten näkyminen työpaikoilla ja muualla yhteiskunnassa hälventäisi Pimiän mukaan ennakkoluuloja. Se auttaisi kansalaisia pitämään esimerkiksi huivia pitäviä musliminaisia osana normaalia arkea. 

Ikäsyrjintä on ja pysyy

Alkukesästä yrityksiltä kysyttiin, kuinka moni pitää ikää vaikuttavana asiana rekrytoinnissa. Ikäsyrjintä on Suomessa kielletty. 

 – Yli 40 prosenttia vastaajista sanoi, että ikä vaikuttaa rekrytointiin. Pienempi osuus vastasi, että ikä ”vaikuttaa merkittävästi rekrytointiin”. Työnantajien mielestä näyttää olevan sallittua, että esimerkiksi nuoria työntekijöitä kohdellaan hieman huonommin, Pimiä kummastelee.

 Hän pitää malliesimerkkinä ikäsyrjinnästä hallituksen suunnittelemaa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden irtisanomissuojan keventämistä, jonka hallitus veti takaisin.

Yhdenvertaisuus kaukana keskiöstä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ole pitänyt yhdenvertaisuutta tai tasa-arvoa Pimiän mukaan työskentelynsä ytimessä.

 Pimiä mainitsee hallituksen hyvinä saavutuksina tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulon keväällä 2017 sekä vammaisten yleissopimuksen ratifioimisen vuonna 2016.

 – Ulkomaalaisten oikeudet ovat heikentyneet tällä hallituskaudella. Myöskään transihmisiä koskeva laki ei ole edennyt.

 Suomen laissa vaaditaan edelleen transihmisten sterilisaatiota, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on luokitellut sen ihmisoikeusrikokseksi. •

Yksittäiset työelämätapaukset rajattu pois

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole valtuuksia selvittää yksittäisiä työelämän syrjintäepäilyjä. Kuitenkin Pimiän toimistoon tuli viime vuonna 170 yhteydenottoa työsyrjinnästä.

 Pimiän mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetulla pitäisi olla mahdollisuus puuttua syrjintään kaikilla elämänalueilla. Myös Euroopan komissio antoi kesäkuussa oman suosituksensa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimien standardeista, jonka mukaan esimerkiksi Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutetulla tulisi olla toimivalta käsitellä työelämän syrjintätapauksia.

 Työelämän syrjintätapauksia hoitavat aluehallintokeskukset eli AVIt.

 – Esitämme eduskunnalle yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta, joka sisältäsi muun muassa sen, että yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi AVIn ohella ottaa kantaa työelämäsyrjintään, Pimiä ehdottaa. 

(UP/TT)

 

Valtuutettu selvittää ja sovittelee

Syrjityksi voi joutua iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvittää yksittäisiä syrjintätapauksia sekä neuvoo ja edistää sovintoa. Sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvän syrjintäepäilyn selvittäminen kuuluu tasa-arvovaltuutetulle.

Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta, puuttuu yleisemmin syrjintään, kouluttaa, kerää tietoa ja avustaa viranomaisia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu raportoi Suomessa havaitusta ihmiskaupasta.

Lisätietoa: www.syrjinta.fi (UP)

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.