pallo

Loimun askelmerkit kestävään tulevaisuuteen

Loimu on julkaissut Kestävän tulevaisuuden ohjelman niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, jotka on otettava huomioon ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen luomisessa. Ohjelmaa työstettiin vuoden 2018 aikana rinnan strategian kanssa ja se hyväksyttiin joulukuussa.

Tavoitteena on mm. vaikuttaa siihen, että seuraavan vaalikauden 2019–2023 hallitusohjelmaan kirjatut ympäristö-, elinkeino- ja koulutuspoliittiset ratkaisut noudattaisivat kestävän kehityksen periaatteita.

– Haluamme tuoda aiempaa painavammin Loimun jäsenkunnan eli korkeimmin koulutettujen luonnontieteellisten, ympäristö- ja metsäalojen asiantuntijoiden tiedon ja osaamisen osaksi suomalaista yhteiskunnallista päätöksentekoa. Nyt kun olemme saaneet valmiiksi Kestävän tulevaisuuden ohjelman loimulaisista pääteemoista ja tavoitteista, lähdemme keskustelemaan niistä päättäjien kanssa, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo. 

– Olemme jo käynnistäneet vaikuttamistyön mm. järjestämällä helmikuussa Loimun eduskuntavaalipaneelin, jolla nostimme esille ohjelman teemoja. 

Loimun Kestävän tulevaisuuden ohjelma kokonaisuudessaan löytyy pdf-tiedostona verkosta www.loimu.fi/kestavan-tulevaisuuden-ohjelma

Koulutukseen ja tutkimukseen investoitava enemmän

Suomi on monien kestävän tulevaisuuden kannalta ratkaisevien alojen, kuten ympäristö-, ilmasto-, luonnonvara-, metsä-, maaperä- ja vesiosaamisen, huippumaa. Tämä osaaminen on rakennettu pitkäjänteisellä koulutus- ja innovaatiopolitiikalla, joka viime vuosina tehtyjen koulutuksen rahoitusleikkausten myötä on rapautunut. 

Loimu pitää tärkeänä, että korkeatasoiseen koulutukseen ja siitä nousevan innovatiivisuuden edistämiseen investoidaan aiempaa enemmän. Seuraavan vaalikauden 2019–2023 aikana on otettava tavoitteeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan investointien kasvattaminen yli 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisella rahoituksella on katettava neljännes rahoituksesta, eli 1 prosentti bruttokansantuotteesta.

Tuottavia innovaatioita syntyy kuitenkin vain, jos korkeakoulujen perustutkintokoulutus on kunnossa. Perustutkintokoulutuksen ja perustutkimuksen tason nostamiseksi Suomen on pysäytettävä viime vuosina toteutettu kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa heikentävä korkeakoulujen rahoituksen supistaminen. 

Asiantuntijoiden koulutusmäärien pitää myös olla oikeassa suhteessa työmarkkinoiden osaajatarpeeseen, jotta osaajat saadaan tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. Koulutuksen sisällöllistä ja määrällistä ennakointityötä on tehtävä tutkittuun, luotettavaan tietoon perustuen.

Biotalousaloja ja niiden koulutus- ja tutkimusverkostoa kehitettävä

Suomi on koko maailmassa edelläkävijä kansallisten, biota­louteen liittyvien pitkän tähtäimen strategioiden ja suunnitelmien laadinnassa. Tällaisia ovat mm. Suomen biotalousstrategia, Kansallinen metsästrategia 2025 ja Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma 2025. Näissä strategia- ja ohjelmadokumenteissa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita. Niiden toteutuminen tuottaa hyvinvointia ja kestävää kehitystä koko yhteiskuntaan, lisäksi ne edistävät siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Niiden osalta olennaista on varmistaa riittävä resursointi, jotta asetetut tavoitteet todella saavutetaan. 

Terveydenhuoltoalan tutkimukseen ja yritystoimintaan panostettava

Terveydenhuoltoalan tutkimuksessa ja yritystoiminnassa Suomella on mahdollisuus nousta kärkitoimijoiden joukkoon. Käynnissä on useita hankkeita, joita Loimu pitää erittäin tärkeinä suomalaisen terveydenhuollon tutkimuksen ja yritystoiminnan kehittämiselle. Näitä hankkeita on vietävä määrätietoisesti eteenpäin, jotta toiminnan tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa.

Tällaisia ovat erityisesti genomistrategia ja genomikeskuksen perustaminen, Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistäminen, Kansallisen Neurokeskuksen perustaminen ja biopankkien toiminnan yhtenäistäminen. 

Metsä- ja elinkeino­politiikan tähdättävä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja hiilivaraston kasvuun

Kestävä metsien ja ympäristön hoito ja käyttö on Suomelle elintärkeää. Vastuullisella, tutkimukseen ja kokemukseen perustuvalla huippuosaamisella löydämme kestäviä metsän- ja ympäristönhoidollisia ratkaisuja, jotka turvaavat hyvinvointiamme myös tulevaisuudessa. Kestävän tulevaisuuden mukaisiin tavoitteisiin kuuluu hiilinielun koon lisääminen pitämällä metsät hyvässä kasvukunnossa kestävästi toteutetulla puuntuotannolla. Lisäksi hiilivarastoa tulee kasvattaa pitämällä metsien kasvu suurempana kuin poistuma. 

Pitkäikäisten metsätuotteiden määrää ja käyttöä tulee lisätä hiilivaraston kasvattamiseksi. Samalla metsien monimuotoisuudesta ja säilymisestä tulee huolehtia. Metsiä tulee hyödyntää aiempaa monipuolisemmin myös hyvinvoinnin tuottamisessa.

Suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyminen varmistettava

Suomalaisten on kaikin tavoin huolehdittava ympäristöstään. Korkeasti koulutettujen ympäristöalan ammattilaisten toimintaedellytyksistä on huolehdittava, jotta Suomi on ympäristöosaamisen ja kestävän kehityksen kärkimaita nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristötutkimuksen toimintaedellytykset tulee varmistaa ja myös vapaaehtoisia luonnonhoitotoimenpiteitä jatkossakin rahoittaa riittävällä tasolla.

Suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ohjaavat Suomen biodiversiteettistrategia ja sen pohjalta laadittu Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma. Näiden ohjelmien toteuttamiseen ja seurantaan tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta ympäristömme suojelun ja hoidon laadukas taso varmistetaan. 

Mikäli Suomen maakuntarakenne uudistetaan ja maakunnista tulee ympäristöhallinnon alalla merkittäviä toimijoita, valtion tulee varmistaa ympäristönsuojelun ja -hoidon riittävä rahoitus- ja laatutaso jokaisessa maakunnassa erillisellä lainsäädännöllä.

On erittäin tärkeää, että Suomen ympäristönsuojelua ja -hoitoa koskevat päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Se on mahdollista vain, jos päätöksentekijöillä on käytössään pitkät tutkimukselliset aikasarjat metsien, vesien, meren, eliöstön, maaperän ja ilmaston tilasta. Näiden seurantajärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen on investoitava riittävästi resursseja. 

Joustavuutta ja yhdenvertaisuutta työelämään 

Kestävä tulevaisuus tarvitsee myös työelämän uudistamista. Työelämää tulee kehittää entistä enemmän siihen suuntaan, että se tarjoaa kaikille yhdenvertaiset ja nykyistä joustavammat mahdollisuudet rakentaa tuottavaa työuraa. Kehitystyössä tulee ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet liittyen esimerkiksi lasten tai omaisten hoitamiseen tai opiskeluun. Perhevapaajärjestelmä tulee uudistaa niin, että se tarjoaa nykyistä yhdenvertaisemmat ja joustavammat mahdollisuudet sovittaa yhteen täysipainoinen vanhemmuus ja työuralla eteneminen.

Lisäksi työpaikan vaihtamista vaikeuttavien kilpailukieltojen tarpeetonta käyttöä työsopimuksissa pitää rajoittaa lainsäädännöllä, jonka valmistelu on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Työntekijällä pitää myös olla riittävät oikeudet ajaa työelämää koskevaa oikeudellista asiaansa. Työntekijöiden oikeudet tulee turvata säätämällä ammattijärjestöille jäsentensä oikeuksien ajaminen myös sellaisilla aloilla, joilla ei ole työehto­sopimusta. •

teksti: anna melkas • kuva: Ingimage 

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.