luottamusmies

Luottamusmies kuuntelee ja hakee ratkaisua

Luottamusmiehen tehtävä antaa paljon tekijälleen, ja timanttiseksi edunvalvojaksi kehittyy ajan kanssa, luottamismiestoiminnan opettaja Heidi Rannikko tietää. Yliopistonlehtori Pertti Jokivuori on tyytyväinen luottamusmiehen nykyiseen rooliin työyhteisön kehittäjänä.

Luottamusmiehen rooli työpaikoilla on viime vuosikymmeninä muuttunut edunvalvonnan vahtikoirasta neuvotteluammattilaiseksi. 

 – Luottamusmiehistä on tullut yrityksestä laajemmin tietäviä sekä osaavia toiminnan kehittäjiä, yliopistonlehtori Pertti Jokivuori Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta kertoo.

 Jokivuoren mukaan 1990-luvun lama opetti yhteistyön ja neuvottelun tärkeyden, jotta mahdollisimman monet työpaikat saataisiin säilytettyä.

 Henkilöstöä edustava luottamusmies on lähtökohtaisesti neuvottelija henkilöstön ja työnantajan välissä, mutta eri työyhteisöissä luottamusmiehen rooli on erilainen. Toiset keskittyvät enimmäkseen edunvalvontaan eli valvomaan työehtosopimusten sisällön noudattamista.

 Toisissa työpaikoissa luottamusmies osallistuu aktiivisesti esimerkiksi työaikajoustojen suunnitteluun.

 – Työpaikan toiminnan kehittämisessä pitäisi osata käyttää yhteistyö- ja neuvottelutaitoja ja pohtia uusia näkökulmia, Jokivuori ehdottaa.

Sinnikkyyttä ja yhteistyötaitoja

Nöyryys, määrätietoisuus ja sitkeys – niitä ominaisuuksia luottamusmies tehtävässään tarvitsee, luottamusmies­taitojen opettaja Heidi Rannikko toteaa. Teollisuusliiton ylläpitämässä Murikka-opistossa työskentelevä Rannikko on itsekin toiminut luottamusmiehenä.

 – Valmiita luottamusmiehiä ei ole, joten vasta-alkaja jalostuu timanttiseksi edunvalvojaksi pikku hiljaa tekemisen ja kokemisen kautta, Rannikko kannustaa.

 Hän tietää kokemuksesta, että jokainen tehtävään ryhtynyt kehittyy aikaa myöten yhä taitavammaksi neuvottelijaksi ja sovittelijaksi.

 – Luottamusmiespolulla etenemiseen vaikuttavat koulutuksen lisäksi työnantajapuolen asenteet sekä oman porukan luottamus ja tuki tehdyille tai tehtäville ratkaisuille.

Yhteistyökyky on keskeinen taito

Luottamusmiehen tehtävään ei ole erityisiä vaatimuksia, mutta esimerkiksi työehtopimukseen voi kirjata luottamusmiehen kelpoisuutta koskevia toiveita.

 Sekä Jokivuori että Rannikko korostavat luottamusmiehen yhteistyökykyä.

 Jokivuoren mukaan luottamusmiehen pitäisi pystyä ajamaan muutostilanteissa henkilöstön etua rakentavasti työntekijä-työnantaja -vastakkainasettelun sijaan.

 – Omat virheensä pitää voida myöntää, mutta silti suhtautua itseensä armollisesti. Vastapuolen virheisiin tulisi voida suhtautua ilman kaunaa, jotta tilanteen mentyä ohi yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen on edelleen mahdollista, Rannikko ohjeistaa.

Hyväksi luottamusmieheksi ajan mittaan

Hyväksi luottamusmieheksi kypsyminen vaatii aikaa ja tehtävään paneutumista.

 – Hyvällä luottamusmiehellä on ymmärrys, että hänen toimintansa tavoitteena on koko työyhteisön hyvinvointi. Pitää osata ajatella, että kannattava liiketoiminta takaa työpaikat myös tulevaisuudessa. Samoin se luo ajoittain mahdollisuuden korottaa työsuhteen ehtoja, Rannikko muistuttaa.

 Tietynlainen puolueettomuus riita-asioita selviteltäessä on myöskin hyve luottamusmiehelle. Tosiseikkoihin perehtyminen antaa henkilöstön edustajalle perustan johtopäätösten tekemiselle ja muutosehdotuksille.

 – Hyvä luottamusmies on asioihin perehtyvä, faktoihin nojaava, mutta inhimilliset seikat huomioon ottava. Lisäksi hän on tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä rehellinen ja luotettava, Rannikko listaa.

”Tehtävä antaa paljon”

Rannikko ei maalaa luottamusmiehen tehtävästä ruusuista kuvaa. Palautteen määrä on vähäistä, kuten kaikissa suomalaisissa yhteisöissä. Lisäksi kielteiset asiat nousevat työyhteisössä keskusteluun useammin kuin myönteiset.

 Silti Rannikko haluaa rohkaista työntekijöitä luottamusmiestehtävään, sillä se antaa paljon.

 – Näkökulmat monipuolistuvat ja kyky ymmärtää suurempia kokonaisuuksia kehittyy. Lisäksi tehtävässä oppii suhteuttamaan työpaikan ongelmia, Rannikko toteaa.

 Hänen mukaansa työyhteisön kauaskantoisempi menestys muodostuu tehtävässä tärkeämmäksi kuin pikavoittojen tavoittelu.

 Usein myös yhteiskunnan toiminnan syvempi ymmärtäminen lisääntyy, Rannikko mainitsee. Siihen saa eväitä ammattiyhdistysten järjestämiltä luottamusmieskursseilta. Koulutus antaa tilaisuuden rakentaa verkostoja, joista monet ammentavat vertaistukea ja voimavaroja toimintaansa. •

Teksti: UP/Tiina Tenkanen • kuvat: Veikko Somerpuro, Ingimage

Helposti lähestyttävä ja neutraali
persoona pärjää luottamusmiehenä

korhonenLääketehdas Orionilla asiantuntijatehtävissä työskentelevä kemisti Jani Korhonen toimii Turun ja Salon toimipisteiden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä sekä henkilöstön edustajana konsernin johtoryhmässä. Orionilla jokaisella henkilöstöryhmällä on lähtökohtaisesti oma luottamusmiehensä jokaisessa Suomen toimipisteessä. 

– Yleisin luottamusmiestehtävä on jonkin säännön tai käytännön tulkinta, ja toki mielellään edustettavalle edulliseen suuntaan. Tyypillisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi perhevapaat tai yrityksen Kiky-sopimuksen soveltaminen. Tulkintoja etsitään joko työehtosopimuksesta, työlainsäädännöstä, paikallisista sopimuksista tai yrityksen ohjeista. Joissain tapauksissa voidaan käyttää apuna myös muiden henkilöstöryhmien sopimuksia, Jani Korhonen kertoo.

Mahdollisissa konflikteissa ylempien toimihenkilöiden tapauksissa on mausteena usein se, että edustettavan esimieskin on ylempi toimihenkilö, vaikka toimii työnantajan edustajana. 

– Näissä tapauksissa pitää luottamusmiehen ottaa lähtökohtaisesti mahdollisimman neutraali rooli. Monesti esimies saattaa pelästyä luottamusmiehen mukaan ottamista. Tilannetta helpottaa, jos tuntee hyvin entuudestaan molemmat osapuolet. Luottamusmiehen tulisikin olla helposti lähestyttävä ja kanssakäymistä tulisi olla mahdollisimman paljon myös silloin, kun kaikki on hyvin.

Jani Korhonen on ollut luottamusmiehenä nyt reilut viisi vuotta. Tehtävän hoitaminen on syventänyt näkemystä yrityksen toiminnasta ja opettanut tilannetajua.

– Luottamusmiehenä toimiessa saa hyvin kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta omien edustettavien lisäksi myös johdon ja muiden henkilöstöryhmien näkökulmasta. Tällä taustalla pystyy muodostamaan aika hyvän kuvan siitä, millaisia kompromissiratkaisuja edes kannattaa yrittää neuvottelutilanteissa, Jani Korhonen toteaa. – Työ palkitsee erityisesti silloin, kun saa edistettyä edustettavien asiaa yrityksessä.

AM

 

 

Luottamusmies

  • Valvoo työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla 
  • Huolehtii, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti 
  • Neuvoo tarvittaessa ja tukee jäseniä työelämässä, sen muutos-tilanteissa ja ongelmatilanteiden selvittämisessä 
  • Neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa
  • Kehittää työyhteisöä edustamiensa työntekijöiden sekä työnantajan kanssa
  • Voi edustaa yhteistoimintaneuvotteluissa koko henkilöstöä
  • Ammattiliiton jäsenet valitsevat luottamusmiehen vaaleilla. Luottamusmiehen toimintakauden pituus on yleensä kaksi vuotta. Ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa ammattiliiton jäsen. Luottamusmies toimii tehtävässään joko oman toimensa ohella, osa-aikaisesti tai päätoimisesti työpaikan koosta ja sopimusalasta riippuen.
  • Luottamusmies saa ammattiliitolta koulutusta tehtäviinsä

Lähde mm. www.tyoelamaan.fi

 

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.