Ympäristökasvatus 2/3

tehdas

Nuoret heräämässä vaikuttamaan

Yhteiskunnallisuus ja vaikuttaminen ovat nostamassa päätään nuorten suhtautumisessa ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green on nähnyt nuorten heräämisen ilmastonmuutokseen syksyn 2018 aikana. Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat lyhyessä ajassa nousseet tärkeäksi teemaksi liiton kentällä.

Tosin ympäristöasioissa sekä nuorilta että kasvattajilta menevät helposti sekaisin asioiden suuruusluokat ja myös itse ongelmat. Vaikka kierrätys on tärkeää, sen ilmastovaikutukset ovat pienet, ja vaikka mereen päätyvä muoviroska on iso ja globaali ongelma, se ei ole sitä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

– Asioiden sekoittuminen on ymmärrettävää. Ne isot yhteiskunnalliset muutokset, joita pitäisi tehdä – kuten energiantuotannon uudistaminen – eivät hahmotu kovin hyvin. Asioista ei tiedetä tarpeeksi, eikä niitä ole perinteisesti pidetty ympäristökasvatuksen sisältönä.

Ilmastotoiminta kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi Luonto-Liiton piirissä perustettiin eri paikkakunnille muutamassa viikossa useita ilmastotoimintaryhmiä IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen. 

– Niiden toiminta on vielä alussa, mutta ne tähtäävät nimenomaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuten tapahtumien, keskustelutilaisuuksien ja mielenilmaisujen järjestämiseen ja suunnitteluun. Ryhmät osallistuvat myös keväällä ympäristöjärjestöjen yhteiseen ilmastovaalikampanjaan, Green kuvaa.

– Joka puolella tapahtuu. En muista, että olisin ikinä nähnyt näin isoa ilmastomobilisaatiota ja halua vaikuttaa ilmastoasioihin, yhtenä herättäjänä on varmaankin toiminut Katowicen ilmastokokouksessa vaikuttavalla tavalla puhunut nuori Greta Thunberg.

Ympäristöasioissa menevät helposti sekaisin asioiden suuruusluokat ja myös itse ongelmat, sanoo Luonto-Liiton Malva Green.
malva

Toivon ilmapiiriä ei saa menettää 

Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja luonnonsuojelujärjestö, ja sen toimintaan osallistuu lapsia ja nuoria alakouluikäisistä nuoriin aikuisiin, sekä myös näiden perheet ja vanhemmat. Miten heille kannattaisi puhua ilmastonmuutoksesta? 

Greenin mielestä niin nuorten kuin aikuisten kanssa kannattaisi painottaa ratkaisuja. 

– Kyllä nuorillekin kannattaa puhua isoista ja globaaleista asioista, kuten kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista. Samalla pitää myös puhua siitä, mitä valtion ja kaupunkien tasoilla on pakko tehdä – ja myös siitä, miten yksilö voi leikata päästöjään siirtymällä uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön, matkustamalla harvemmin ja silloinkin junalla, muuttamalla ruokavaliotaan kasvispainotteisemmaksi ja käyttämällä enemmän kotimaisia proteiinin lähteitä.

Thunbergin Katowicen puheesta kuului valtava turhautuminen ja pettyminen päättäjäsukupolveen. 

– Näille asioille toisaalta myös tehdään hirveän paljon. Ja siitä pitää myös kertoa nuorille. Heille ei saa muodostua käsitystä, että kukaan ei tee mitään, eivätkä aikuiset ota tätä asiaa tosissaan. Toivon ilmapiirin ylläpitäminen on tärkeää. Isommille nuorille kannattaa esitellä erilaisia ratkaisuja, ja pienille lapsille voi kertoa siitä, mitä parhaillaan tehdään – ja näyttää kuvia konkreettisista hankkeista, kuten puiden istutuksesta, Green sanoo.

– Tulevaisuudenuskoa pitää vahvistaa ja tarjota väyliä omaan vaikuttamiseen, muuten nuorta uhkaa turhautuminen ja lamaantuminen. Pitää muistaa, että nuoret pohtivat koko ajan isoja tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisujaan, kuten lasten hankintaa. Monet kysyvät jo, onko ylipäänsä mielekästä hankkia ilmastokatastrofin keskelle lapsia, jotka osaltaan vielä tuottavat uusia päästöjä. •

Lue seuraavaksi teeman Ympäristökasvatus 3/3 tästä.

teksti: Jussi-Pekka Aukia • kuvat: Jussi-Pekka Aukia, Ingimage

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.