Miia Komulainen

Päätösten aika on nyt

Viime syksynä IPCC:n ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen  vastuuta ilmastokriisin ratkaisemisesta miiaheiteltiin puolelta toiselle; kansalaisilta poliitikoille ja kuluttajilta yrityksille. Pieni ilmastoahdistuksen siemen alkoi itää ja puhkesi kukkaan myös Loimun toimistolla. Eräänä aamuna kollegani liimasi “Muistithan sammuttaa valot?” -tarroja toimistomme oviin. Lopulta panimme alulle uusia käytäntöjä toimistomme hiilijalanjäljen pienentämiseksi.  

Ilmastonmuutos voi aiheuttaa surun ja avuttomuuden tunteita sekä johtaa ongelman kohtaamisen välttelyyn. “Vaikenemisen ja väheksymisen sijaan kannattaa oppia puhumaan”, totesi ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala (Yle, 22.9). Puhuminen auttaa tunteiden kanssa selviytymisessä ja parhaimmillaan saa meidät toimimaan. Apua ilmastoahdistuksen käsittelyyn on tarjonnut jo muun muassa Aalto-yliopiston ryhmä, joka kokoontui viime kevätlukukaudella keskustelemaan ja käsittelemään ilmastonmuutoksen aiheuttamia tunteita.

Syksyllä yhteisesti jaetut huolet muuttuivat toimiksi ilmastomme puolesta. Syntyi yhteisöllisyyttä, syntyi liikkeitä. Medianäkyvyyttä sai ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, joka ryhtyi 15-vuotiaana koululakkoon ja istui perjantaisin parlamentin portailla vaatimassa tiukempia ilmastotoimia. Gretan tempauksesta inspiroituneena ilmastolakkoon ryhtyi myös pääkaupunkiseudun lukiolaisia, jotka vaativat parinsadan hengen voimin päättäjiltä vastuullisempaa ilmastopolitiikkaa.

Suomessa käynnistettiin syksyllä myös Ilmastoveivi2019-kampanja, jonka tarkoituksena on kerätä Suomen pääministerille kansan tuki ilmastonmuutoksen torjuntaan. Pääministerillä onkin edessään tärkeä puolivuotinen, sillä vuoden heinäkuusta joulukuuhun Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Silloin Suomella olisi mahdollisuus ajaa tiukasti ilmaston lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen asettamalla ilmastoasiat neuvoston agendalle.  

Juuri nyt maapallon kestokyvyn rajat ovat koetuksella. Tarvitaan rohkeita avauksia ja suunnanmuutoksia. Loimun alat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa. Metsätieteilijät, luonnontieteilijät ja ympäristötieteilijät, tehdään yhteistyötä myös muiden alojen kanssa! Mitä esimerkiksi psykologit sanovat ihmisten tottumusten muuttamisesta? Voivatko teologit tuoda toivoa muutoksien keskellä? Miten digitalisaatio saadaan osaksi ilmastokriisin ratkaisua? Miten sinä voit toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi yhteisöissä, joissa vaikutat? 

Enemmän kuin koskaan, nyt tarvitaan yhteisöllisyyttä ja toimia maapallomme elinkyvyn säilyttämiseksi. Tehdään yhdessä tulevaisuudesta valoisampi. • 

Miia Komulainen, Loimun opiskelija- ja järjestökoordinaattori

 

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.