suru

Seksuaalisesta häirinnästä vaietaan edelleen

Akavalaisten liittojen teettämän kyselyn vastaajista joka viides oli havainnut työpaikalla seksuaalista häirintää ja useampi kuin joka kymmenes joutunut sen kohteeksi. Seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuvat keskimääräistä useammin nuoret naiset, opiskelijat ja määräaikaisissa työ­suhteissa olevat miehet. Vain alle puolessa tapauksista on ryhdytty toimenpiteisiin.

Kyselyyn vastanneista noin viidesosa oli havainnut nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassaan jonkun joutuneen seksuaalisen häirinnän kohteeksi edellisten viiden vuoden aikana. Naisissa oli suhteellisesti enemmän seksuaalista häirintää havainneita kuin miehissä.

Työvoimaan kuuluvista 12 prosenttia raportoi joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi nykyisessä tai viimeisimmässä työssään edellisten viiden vuoden aikana. Opiskelijoista 22 prosenttia raportoi joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeisimmässä työssään. 

Sukupuolten välillä selvät erot

Erot sukupuolten välillä ovat selvät: työvoimaan kuuluvista naisista 18 prosenttia raportoi joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi nykyisessä työpaikassaan edeltävien 5 vuoden aikana, miehistä 7 prosenttia. Myös ikä oli yhteydessä seksuaalisen häirinnän kokemiseen. Sekä miehillä että naisilla seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneita oli 10-vuotisikäryhmittäin vertailtaessa suhteellisesti eniten alle 40-vuotiaissa.

Miehillä seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneita on määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevissä suhteellisesti enemmän (15 %) kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelevissä (8 %). Naisilla työsuhteen tyypin ja koetun seksuaalisen häirinnän välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Seksuaalista häirintää kokeneista naisista 8 ja miehistä 4 prosenttia raportoi häirinnän olleen jatkuvaa ja kestäneen pidemmän aikaa.

Naisista yksityisellä sektorilla työskentelevissä on suhteellisesti enemmän seksuaalista häirintää kokeneita kuin julkisella sektorilla työskentelevissä, mutta teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla työskentelevien välillä ei ole merkittävää eroa. Miehistä teollisuudessa työskentelevissä oli suhteellisesti enemmän seksuaalista häirintää kokeneita kuin muilla aloilla.

Useimmissa tapauksissa häiritsijä oli kollega, joka ei ollut esimiesasemassa. Toiseksi yleisintä oli kokea häirintää asiakkaan, kolmanneksi yleisintä esimiehen ja neljänneksi yleisintä oman työpaikan ulkopuolisen kollegan taholta.

Vain vajaa puolet ryhtynyt toimenpiteisiin

Seksuaalista häirintää kokeneilta kysyttiin, olivatko he ryhtyneet toimenpiteisiin itseensä kohdistuneen seksuaalisen häirinnän johdosta. Työvoimaan kuuluvista vastaajista 54 prosenttia raportoi, että toimenpiteisiin ei ollut ryhdytty, opiskelijoista jopa 63 prosenttia. Yleisin toimenpide työvoimaan kuuluvilla oli keskustelu esimiehen tai tekijän kanssa. Joka viides seksuaalista häirintää kokeneista oli keskustellut esimiehensä tai tekijän kanssa. Opiskelijoilla yleisin toimenpide oli keskustelu tekijän kanssa: näin oli toiminut joka viides seksuaalista häirintää kokenut opiskelija. Rikosilmoituksen oli tehnyt vain 3 kyselyyn vastannutta eli alle 1 prosentti seksuaalista häirintää kokeneista.

Miehissä oli naisia suhteellisesti enemmän sellaisia seksuaalista häirintää kokeneita, jotka eivät olleet ryhtyneet häirinnän vuoksi toimenpiteisiin. Seksuaalista häirintää kokeneista miehistä 66 prosenttia ja naisista 48 prosenttia ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin häirinnän vuoksi. 

Mitä liitot voivat tehdä?

Tutkimuksen tulokset auttavat ammattiliittoja vaikuttamaan häirinnästä vapaan työelämän kehittämiseen ja tukemaan häirintätapauksiin puuttumista. 

Vastaajat toivoivat ammattiliitoilta aktiivista tiedottamista ja koulutusta seksuaalisen häirinnän tunnistamisesta, ehkäisemisestä ja häirintään puuttumisesta. Olemmekin julkaisseet työpaikoille tarkoitetun tiiviin ohjeistuksen niistä asioista, jotka on vähintään huolehdittava kuntoon. Lisäksi panostamme tänä vuonna henkilöstön edustajien koulutuksessa seksuaaliseen häirintään liittyvien ilmiöiden ja toimintatapojen käsittelyyn. •

graafi

Miten toimia häirintätilanteessa

Työyhteisössä jokainen saa itse päättää, milloin työtovereiden välinen kanssakäyminen tuntuu epämukavalta tai vastenmieliseltä. Sukupuolinen häirintä saattaa rikkoa lisäksi tasa-arvolakia.

Toimi näin, jos kohtaat epäasiallista kohtelua
tai häirintää työpaikalla

  • Reagoi heti – vastuu hyvästä käyttäytymisestä kuuluu kaikille
  • Pyydä kiusaajaa tai häiritsijää lopettamaan 
  • Ota yhteyttä esihenkilöön
  • Kirjaa ylös kaikki
  • Hae apua työsuojelusta tai työterveyshuollosta

Jos näet, että työtoveriasi kohdellaan epäasiallisesti tai häiritään, puutu asiaan. Ulkopuolisten välitön reagoiminen auttaa purkamaan tilanteen. Ole kiusatun tai häirinnän kohteena olleen tukena myös tapahtuman jälkeen. Mikäli henkilö ei itse kykene hakemaan apua, voit tarjoutua tekemään sen hänen puolestaan.

Loimu ei hyväksy järjestämissään tapahtumissa minkäänlaista epäasiallista kohtelua, syrjintää tai häirintää. Mikäli kohtaat epäasiallista kohtelua tai häirintää Loimun tilaisuuksissa, ilmoita asiasta mieluiten jo paikan päällä tapahtumasta vastaavalle Loimun toimihenkilölle. Voit myös ottaa yhteyttä myöhemmin Loimun toimiston häirintäyhdyshenkilöön Maija Arvoseen, maija.arvonen (at) loimu.fi tai  09 62268 543.

 

 

teksti: Anna Melkas, viestintäpäällikkö, tutkimusvastaava

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.