markuspenttinen

Markus Penttinen edustaa Akavaa monissa kansainvälisissä palkansaajien yhteisjärjestöissä. – Lähes kaikki Akavan asiantuntijat osallistuvat nykyään kansainväliseen, ja etenkin Eurooppa-tason, vaikuttamiseen omilla erikoisaloillaan, Penttinen painottaa.

 

Edunvalvonta ylittää rajat

Akavalaisten palkansaajien etuja valvotaan kansainvälisenä yhteistyönä niin Euroopassa kuin globaalisti. Loimukin on mukana monissa kansainvälisissä verkostoissa.

Akava on arvostettu etujärjestö etenkin Euroopan unionissa. Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen on ollut mukana kansainvälisissä ammattiyhdistysverkostoissa 1990-luvulta lähtien. Hän tunteekin rajat ylittävän palkansaajayhteistyön kuin omat taskunsa. 

– Korkeakoulutettujen ammattiyhdistysjärjestäytyminen on kattavinta Pohjoismaissa ja Etelä-Euroopassa, kuten Italiassa ja Espanjassa. Pohjoismaista ykkösenä on Ruotsi ja hyvänä kakkosena Suomi. Keski-Euroopassa ja Brittein saarilla korkeakoulutetut järjestäytyvät enemmän ammatillisiin eli koulutusalakohtaisiin yhdistyksiin. Monilla niistä on kuitenkin myös työsuhteen ehtoihin liittyvää edunvalvontaa, Penttinen kuvailee.

Eurocadres vahva Euroopassa

Eurooppa-tasolla korkeakoulutettujen yhteinen edunvalvoja on Eurocadres. Siinä on parisenkymmentä jäsenmaata ja yhdistys edustaa reilua 5 miljoonaa palkansaajaa, mikä on noin 15 prosenttia kaikista järjestäytyneistä palkansaajista Euroopassa. Suomesta Eurocadresin jäsenenä on Akava. 

– Eurocadres tekee lobbaustyötä ja edistää monia korkeakoulutetuille tärkeitä asioita. Tällä hetkellä koetamme saada aikaan EU:n kattavaa yhteistä työsuojelulainsäädäntöä rajoittamaan työn liiallista henkistä kuormittavuutta. Teema yhdistää kaikkia korkeakoulutettuja Euroopassa, Penttinen kertoo. 

Eurocadres on viime aikoina edistänyt myös ilmoittajan suojan saamista työntekijöille, jotka haluavat ilmiantaa viranomaisille työnantajansa laittoman tai eettisesti arveluttavan toiminnan. Tällaista lainsäädäntöä kutsutaan nimellä whistle blowing, ilmiantaja siis viheltää epärehellisen pelin poikki. 

– Ajankohtaisia esimerkkejä ilmiannoista ovat muun muassa rahanpesu, veronkierto ja vanhusten huono hoito. Ilmiantoja ei uskalleta nykyään juurikaan tehdä, koska se johtaa useimmiten potkuihin. Työ tuotti tuloksen, sillä maaliskuussa EU päätti säätää ilmoittajansuojadirektiivin, Penttinen iloitsee.

Kolmantena keskeisenä tavoitteena Eurocadresilla on EU:n tutkimus- ja koulutusrahoihin vaikuttaminen seuraavaa, vuonna 2021 alkavaa ohjelmakautta silmällä pitäen.

Penttisellä on hyvä tuntuma Eurocadresin toimintaan, sillä hän oli kahdeksan vuotta järjestön hallituksen jäsen, mutta joutui sääntöjen vuoksi jättämään paikan kahden kauden jälkeen. Nyt Akavan edustajana järjestön hallituksessa on työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Penttinen painottaa, että jäsenten edunvalvonta Eurooppa-tasolla kuuluu jo lähes kaikkien Akavan asiantuntijoiden työnkuvaan. Monet käyvätkin omaa vastuualuettaan koskevissa kansainvälisten järjestöjen ja EU-toimielinten kokouksissa. Penttinen itse on muun muassa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen.

Euroopan ulkopuolisessa maailmassa korkeakoulutettujen järjestäytyminen on harvinaisempaa, mutta jonkin verran akateemisten ay-järjestöjä löytyy muistakin maista. Julkisen sektorin työntekijöiden, kuten opettajien, keskuudessa järjestäytyminen on kattavampaa kuin yksityissektorilla.

ETUC, ITUC ja ILO

Kaikkien palkansaajien etuja ja työlainsäädäntöä edistetään Euroopassa ETUC (European Trade Union Confederation) -järjestön kautta. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on ETUCin hallituksen jäsen ja Markus Penttinen varajäsen. Järjestö edustaa 45 miljoonaa palkansaajaa 38 maasta.

– Palkansaajien järjestäytymisasteen nostaminen on kova haaste kaikissa maissa, vaikka ihmisten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ei ole hävinnyt mihinkään. Monilla on se harhaluulo, että klikkaamalla ja tykkäämällä voi vaikuttaa suoraan asioihin. Talous ja työmarkkinat muuttuvat nyt niin hurjaa vauhtia, että palkansaajien edunvalvontaa pitäisi pystyä tekemään mahdollisimman leveillä hartioilla, Penttinen pohtii.

– Nopea muutos asettaa haasteita myös ay-järjestöjen yhteistoiminnalle. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja keinoista sen hillitsemiseksi on käyty ETUCissa vaikeita keskusteluja. Hiili- ja autoteollisuuden liitot luonnollisesti vastustavat toimialoilleen suunniteltuja rajoitteita. Eurocadresissa ei ole vielä käyty tätä keskustelua.

Maailmanlaajuisesti ay-liitot ovat järjestäytyneet ITUC (International Trade Union Confederation) -järjestöön. Siinä on mukana 207 miljoonaa työntekijää 163 maasta. Akava on myös ITUCin jäsen. Lisäksi Akava on mukana OECD:n TUAC-ammattiyhdistysverkostossa.

Työtekijöiden työturvallisuutta ja muita perusoikeuksia edistetään lisäksi YK:n alaisessa ILO (International Labour Organization) -järjestössä. Siinä on mukana 187 jäsenvaltiota. Akava edistää työntekijöiden oikeuksia olemalla mukana myös maailmanlaajuisessa Reilun Kaupan järjestössä.

Akava jätti FinUnionsin

Akavalla oli SAK:n ja STTK:n kanssa pitkään suomalaisen ay-liikkeen lobbaustoimisto Brysselissä. Akava irtaantui kuitenkin tästä yhteistyöstä pienen kohun saattelemana kaksi vuotta sitten.

– Olemme hakeneet nyt uusia toimintatapoja ja osallistumme suoraan niiden eurooppalaisten toimielinten toimintaan, joilla on vaikutusta korkeakoulutettujen työelämään, Penttinen perustelee.

Yksityissektorin palkansaajia edustava Akavan neuvottelujärjestö YTN on nyt mukana FinUnionsissa, joten akavalaiset eivät jääneet tyystin pois palkansaajakeskusjärjestöjen Brysselin-kelkasta. •

Loimu on verkostoitunut laajasti

Loimu on mukana monissa edustamiensa alojen kansainvälisissä verkostoissa. Jäsenyyksien kautta edistetään liiton jäsenten mahdollisuuksia kansainvälisiin työtehtäviin ja vaikutetaan alojen edunvalvontaan. Alla on esitelty Loimun kansainvälisiä kumppanuuksia.

 

Pohjoismainen yhteistyö

Loimu tekee yhteistyötä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa helpottaakseen jäsentensä liikkuvuutta Pohjoismaissa ja kehittääkseen palveluitaan. Yhteistyökumppaneina ovat useita vuosia olleet Naturvetarna Ruotsista, Naturviterne Norjasta ja Dansk Magisterforening Tanskasta. Lisäksi pohjoismaisessa vierasjäsensopimuksessa ovat mukana FÍN – Náttúrufræðingar Islannista sekä Jordbrugsakademikerne ja DSL Tanskasta.

Pohjoismainen vierasjäsensopimus on alun perin solmittu 2000-luvun alkupuolella ja nyt sitä ollaan päivittämässä. Vierasjäsenyys on konkreettinen jäsenetu, sillä jäsenyys hoidetaan ulkomailla olon ajan oman liiton kautta kotimaassa, mutta palvelut saa lyhytaikaisen opiskelun tai työskentelyn aikana kohdemaan liitolta. 

Tällä hetkellä pohjoismaisessa yhteistyössä selvitetään alamme asiantuntijoiden liikkuvuuteen liittyviä esteitä. Tavoitteena on tunnistaa konkreettisia kehittämiskohteita sekä omissa palveluissamme että myös kansallisella tasolla esimerkiksi lainsäädäntöön liittyen. Urapalvelupäällikkö Suvi Liikkanen edustaa Loimua liikkuvuuteen ja vierasjäsensopimukseen liittyvissä asioissa.

 

Union of European Foresters (UEF)

UEF on Euroopan metsäammattilaisten kattojärjestö, johon kuuluu 25 jäsenjärjestöä 21 maasta. Suomesta jäseninä ovat Loimu ja METO – Metsäalan asiantuntijat. UEF:llä on virallinen lobbarin status EU:ssa ja se ottaa kantaa metsäpoliittisiin kysymyksiin Eurooppa-tasolla.

UEF:llä on neljäksi vuodeksi kerrallaan valittava 7-henkinen hallitus (Presidency) ja jäsenjärjestöjen edustajista koostuva, kerran vuodessa kokoontuva Governing Council (valtuusto). Neuvottelupäällikkö Jukka Sippola toimii Governing Council’issa Loimun edustajana. Governing Council kokoontuu Suomessa vuonna 2022. 

 

The European Federation of Geologists (EFG)

EFG on vuonna 1980 perustettu järjestö, joka edustaa geotieteilijöitä ympäri Eurooppaa. EFG:ssa on 26 kansallista jäsenjärjestöä, joista Loimu on yksi. 

EFG on ammattikuntajärjestö, jonka päätarkoituksena on muun muassa edistää entistä vastuullisempaa ja kestävämpää luonnonvarojen käyttöä. EFG myös valistaa suurta yleisöä korkealaatuisen geotieteellisen toiminnan merkityksestä yhteiskunnassa. EFG ylläpitää eurogeologi-titteliä, jonka voi saada tietyntasoisen ammatillisen pätevyyden saavuttanut geologi.

 

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK  

Loimu on Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen jäsen. Jäsenyyden kautta edistetään turvallisia ja inhimillisiä työoloja sekä työntekijöiden oikeuksia kehittyvissä maissa. Loimulla ei ole edustajaa SASK:in hallituksessa.

 

teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.