Lyhyesti

ilmakuva

Ilmakuva Talvivaaran kaivoksesta ja sen ympäristöstä Sotkamossa kesäkuussa 2013. Kuva: Antti Lankinen

 

Kaivosten vesistövaikutukset voidaan ennustaa aiempaa tarkemmin

Laajassa yhteistyöhankkeessa, jossa on mukana Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun mittaustekniikan yksikkö, on kehitetty uusia kaivosvesien leviämistä ja vaikutuksia kuvaavia vesistömalleja, haitta-aineiden mittausmenetelmiä sekä arvioitu erilaisia kunnostusmahdollisuuksia. Kunnostusmenetelmiä kehitettiin Talvivaaran alapuolisella Kivijärvellä, jonka syvänteet ovat edelleen hapettomia, vaikka järven tila onkin kohentunut.

Kaivostoiminta ja mineraalien rikastus käyttävät runsaasti vettä ja synnyttävät usein suuria määriä kaivosalueelta pois juoksutettavia vesiä. Kaivosvedet poikkeavat yhdyskuntien jätevesistä, koska ne sisältävät mm. eliöihin kertyviä raskasmetalleja ja runsaasti suoloja. Mikäli kaivosvesien hallintaan ei kiinnitetä riittävää huomiota, ne voivat pilata veden lähijärvissä ja -joissa.

Hankkeessa on kehitetty ja testattu työkaluja ja toimintamalleja, jotka parantavat kaivosalan toimintaedellytyksiä. Ne helpottavat myös ympäristöviranomaisten työtä sekä luvanhakuvaiheessa että pilaantuneita vesistöjä kunnostettaessa.

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.