minttu

Kiusaamisen vastaisista toimista olisi tärkeää kertoa jo uusien opiskelijoiden perehdytysvaiheessa, sanoo Puhutaan kiusaamisesta -hankkeen koordinaattori Minttu Naarminen.

 

Korkeakouluissa herätään hiljalleen kiusaamisen vastaiseen kamppailuun

Korkeakouluissa ei ole tehty tarpeeksi kiusaamisen ehkäisemiseksi, sanoo projektipäällikkö Minttu Naarminen. Hänen mukaansa suomalaisten korkeakoulujen kiusaamisongelma tulisi tunnistaa, tunnustaa ja sen ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa.

Suomalaisessa peruskoulussa kiusaamista on käsitelty pitkään. Korkeakoulut ovat kuitenkin vasta hiljalleen havahtumassa siihen, että kiusaamisongelma koskee myös opiskeluyhteisöjä.

– Opiskeluyhteisöissä esiintyy vain vähän fyysistä kiusaamista, joka on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Ehkä siitä syystä on saatettu kuvitella, ettei kiusaaminen kosketa korkeakouluja, pohtii Minttu Naarminen, Puhutaan kiusaamisesta! -hankkeen koordinaattori.

Viime vuosina tehdyissä selvityksissä nousee esiin, että kiusaaminen on selkeä ongelma suomalaisissa korkeakouluissa. Kiusaaminen voi olla mielipiteiden vähättelyä, henkilön nolaamista yhteisön edessä, näkymättömäksi tekemistä opiskelutilanteissa, opiskeluyhteisöjen ulkopuolelle jättämistä, opiskelijan sosiaalisiin suhteisiin vaikuttamista ja nimittelyä. Julkisuudessa keskusteltu opiskelijoiden juhlissa tapahtuva seksuaalinen häirintä nousee kiusaamistutkimuksissa myös esiin, mutta valtaosa kiusaamisesta tapahtuu opetus- ja opiskelutilanteissa.

– Kiusaamisessa on kyse vallan epätasapainosta, ja kiusattu kokee, ettei hän voi puolustautua. Korkeakoulut ovat valtasuhteiltaan hyvin monimutkaisia yhteisöjä, ja jotkut alat myös hierarkkisia, mikä on selkeä riskitekijä kiusaamiselle, Naarminen kertoo.

Kiusaaja ei aina ymmärrä olevansa kiusaaja

Kiusaajat eivät välttämättä itse käsitä tai pysähdy miettimään sitä, että heidän toimintansa on kiusaamista. Esimerkiksi ulkopuolelle jättäminen voi olla kiusaajille vaikea myöntää, ja kiusaajat saattavat vierittää vastuuta kiusatulle itselleen.

– Minä kannustan pohtimaan vastuullista käyttäytymistä yhteisöissä. Jokaisen täytyy miettiä, mikä olisi positiivinen tapa kohdata erilaisia ihmisiä ja ottaa heitä mukaan. Onko omassa käyttäytymisessä parannettavaa esimerkiksi tiedon jakamisessa tai vaikkapa ihmisten ottamisessa mukaan ryhmätöihin?

Ulkopuolelle jättäminen voi olla vaikkapa sitä, että sähköisillä alustoilla ei vastata tietylle henkilölle, opetustilanteissa hänelle ei anneta puheenvuoroa tai hänen mielipiteensä systemaattisesti sivuutetaan. Hyvinvoivaan opiskeluyhteisöön kuuluu, että jokainen voi kasvaa alansa ammattilaiseksi turvallisessa yhteisössä. Jos opiskellessa jää toistuvasti yhteisön ulkopuolelle, luottamus omaan tulevaan alaan ja alalla toimiviin ihmisiin jää syntymättä.

Korkeakouluissa näkemyksiä pitää kuitenkin haastaa ja omia näkemyksiään tulee oppia puolustamaan ja perustelemaan.

– Täytyy pitää mielessä, että tasavertaisten ihmisten erimielisyydet tai näkemyserot eivät ole kiusaamista, mutta rajanveto voi olla joissain tapauksissa hankalaa. Kiusaaminen liittyy valtasuhteisiin, mutta valtaa on hyvin erilaista. Esimerkiksi kahden opiskelijan välillä voi syntyä kiusaamista, jos toisella on enemmän jonkinlaista valtaa ja toinen osapuoli kokee, ettei voi puolustautua.

Kiusatun lisäksi koko yhteisö oireilee

Kiusaamisella saattaa olla vakavia seurauksia kiusatulle: se vaikuttaa yksilön psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen ja luottamussuhteen kokemiseen. Opiskeluyhteisöissä tapahtunut kiusaaminen vaikuttaa esimerkiksi opiskelijan palautumiseen, opintojen etenemiseen ja opinnoissa jaksamiseen.

– Usein ollaan tilanteessa, jossa pohditaan, pystyykö henkilö jatkamaan opintojaan tai työskentelemistä lainkaan. Siitä päästään merkittäviin kansanterveydellisiin vaikutuksiin, sillä kiusatuilla tyypillisesti ilmenee eriasteista masennusta ja joskus myös itsetuhoisuutta, Naarminen sanoo.

Tutkimuksissa nousee esiin myös yllättävä tulos: kiusaamisesta ei aiheudu ongelmia pelkästään kiusatulle. Myös kiusaajat sekä sivustaseuraajat oireilevat.

– Kiusaamisesta seuraa sosiaalinen stressitilanne, jossa varsinaisen kiusaamisenkin ulkopuolisilla henkilöillä ilmenee usein samoja oireita kuin kiusatulla. Jos opiskelija joutuu pelkäämään joka aamu sitä, millainen ilmapiiri opiskeluyhteisössä on tänään, se väistämättä vaikuttaa hänen jaksamiseensa.

Häirintäyhdyshenkilö auttaa kiusattua

Kiusaamista kokeneen henkilön olisi tärkeää pyrkiä jollain tavoin pitämään huolta omasta jaksamisestaan. Hänen kannattaa kirjata ylös, mitä ja milloin on tapahtunut. Keskeistä on kuitenkin puhua asiasta. Asiasta voi keskustella luotettavan henkilön, esimerkiksi oman opettajan tai ohjaajan kanssa. Monissa ylioppilaskunnissa on häirintäyhdyshenkilöt, joiden puoleen voi kääntyä.

Selvitysten mukaan kiusaamista kokeneet opiskelijat eivät ole useinkaan tienneet, mistä hakea apua. Tyypillisesti he eivät ole myöskään uskoneet, että heidän asiansa otetaan vakavasti. Tämä on lisännyt kiusattujen häpeän tunnetta. Naarmisen mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää, että kiusaamisen vastaisista toimista kerrottaisiin jo uusien opiskelijoiden perehdytysvaiheessa. Korkeakouluilta tulisi myös löytyä helposti tietoa siitä, mitä voi tehdä, jos on kokenut tai havainnut kiusaamista.

– On hienoa huomata, että korkeakoulujen henkilökunnalla on valtavasti hyvää tahtoa kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Ongelmana on se, ettei käytännön toimia ja ongelmatilanteiden ratkaisua ole välttämättä vastuutettu kenellekään, Naarminen pohtii.

Puhutaan kiusaamisesta -hankkeen tavoitteena on se, että kiusaamisilmiö korkeakouluissa tunnustettaisiin ja tunnistettaisiin. Hanke rohkaisee ja auttaa korkeakouluja luomaan toimintamalleja kiusaamisen ehkäisemiseksi. •

Näin luot psykologisesti turvallisen työ- ja opiskeluyhteisön:

  • Luo ilmapiiri, jossa on turvallista epäonnistua.
  • Kunnioita ja kuuntele erilaisia näkemyksiä. Älä aseta mielipiteitä naurunalaiseksi.
  • Älä sulje yhteisön ulkopuolelle.
  • Ohjaa oikean tiedon äärelle, äläkä pimitä tietoa.
  • Ota huomioon valta-asemasi. Ole erityisen empaattinen niitä kohtaan, joihin sinulla on valtaa.
  • Esihenkilö, harjoittele empatiataitoja.
  • Ole vastuullinen kollega.
 

teksti ja kuvat | Hannu Aaltonen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.